Effect of loneliness on elderly people's lives
Cervinkova, Markéta; Muhumed, Khadra (2011)
Cervinkova, Markéta
Muhumed, Khadra
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011

Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 3.0 Unported
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112715767
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112715767
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia vanhusten kokemusta yksinäisyyden vaikutusta päivittäisiin toimintoihin ja tavoista yksinäisyyden lievittämistä. Tämä opinnäytetyö oli Aktiivisesti Ikääntyen Pirkanmaalla-projektin osa. Tutkimuksen tavoitteena oli antaa parempi käsitys vanhusten yksinäisyydestä ja parantaa projektin yhteistyökumppaneiden vanhusten hoitoa ja palvelua. Koska tutkimuksessa käsitellään ihmisten tunteita ja tuntemuksia, laadullista menetelmää käytettiin. Tiedot kerättiin teemahaastattelulla ja siihen osallistui kuusi ihmistä Kuuselan seniorikeskuksen asukkaista tai palvelukäyttäjistä. Tiedot analysoitiin sisällön analyysi-menetelmällä.
Tulokset jaettiin kolmeen ryhmään, yksinäisyyden merkitys, yksinäisyyden aiheuttajat ja yksinäisyydestä selviytyminen. Yksinäisyys koettiin sekä positiivisesti, omaan aikaan liittyen, että negatiivisesti, joka liittyi yksin asumiseen, sosiaaliseen eristäytymiseen tai etääntymiseen. Eniten keskustelut yksinäisyydestä koskivat sosiaalisen kontaktin puutteesta, joka johtui joko ystävien kuolemasta tai omien lasten ikävöinnistä, ja tämä aihe oli erityisen kytketty talviaikaan, kun mahdollisuus tavata muita ihmisiä vähentyi. Lisäksi oma persoonallisuus ja riippuvaisuus rajoittivat toiminnan määrää ja valintaa ja johti sosiaaliseen eristäytymiseen. Puolison kuoleman, mutta myös nuorempien sukupolvien kiinnostuksen puutteen takia osallistujista osa vetäytyi aktiivisesta elämästä. Kun puhutaan selviytymisstrategioista, yksinäinen toiminta, kuten lukeminen, television katselu tai kotityöt, auttoivat osallistujia pysymään toiminnassa, mutta sosiaalisesta verkostosta, yhteisestä toiminnasta ja perheen tuesta oli enemmän hyötyä.
Opinnäytetyön tulokset vastaavat aiempien tutkimusten tulosteita ja osoittavat, miten tärkeitä sosiaaliset kontaktit ja mielekäs toiminta ovat vanhuksille, kuten he itse korostivat eri psykososiaalisen kuntoutuksen ryhmien, fysioterapian sekä yhteisen toiminnan hyötyä. Tämä opinnäytetyö yhdisti yksinäisyyden ja toiminnan laskun, molemmista suunnista katsottuna.
Tulokset jaettiin kolmeen ryhmään, yksinäisyyden merkitys, yksinäisyyden aiheuttajat ja yksinäisyydestä selviytyminen. Yksinäisyys koettiin sekä positiivisesti, omaan aikaan liittyen, että negatiivisesti, joka liittyi yksin asumiseen, sosiaaliseen eristäytymiseen tai etääntymiseen. Eniten keskustelut yksinäisyydestä koskivat sosiaalisen kontaktin puutteesta, joka johtui joko ystävien kuolemasta tai omien lasten ikävöinnistä, ja tämä aihe oli erityisen kytketty talviaikaan, kun mahdollisuus tavata muita ihmisiä vähentyi. Lisäksi oma persoonallisuus ja riippuvaisuus rajoittivat toiminnan määrää ja valintaa ja johti sosiaaliseen eristäytymiseen. Puolison kuoleman, mutta myös nuorempien sukupolvien kiinnostuksen puutteen takia osallistujista osa vetäytyi aktiivisesta elämästä. Kun puhutaan selviytymisstrategioista, yksinäinen toiminta, kuten lukeminen, television katselu tai kotityöt, auttoivat osallistujia pysymään toiminnassa, mutta sosiaalisesta verkostosta, yhteisestä toiminnasta ja perheen tuesta oli enemmän hyötyä.
Opinnäytetyön tulokset vastaavat aiempien tutkimusten tulosteita ja osoittavat, miten tärkeitä sosiaaliset kontaktit ja mielekäs toiminta ovat vanhuksille, kuten he itse korostivat eri psykososiaalisen kuntoutuksen ryhmien, fysioterapian sekä yhteisen toiminnan hyötyä. Tämä opinnäytetyö yhdisti yksinäisyyden ja toiminnan laskun, molemmista suunnista katsottuna.