Lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen liikunnallisen toimintamallin vaikuttavuuden arviointi Heinolan kaupungissa

Abstract

Heinolan kaupungilla on toiminut vuodesta 2018 hanke, jonka tavoitteena on ollut lisätä liikuntaa syrjäytymisvaarassa oleville, vähän liikkuville sekä sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleville työttömille, lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Lasten yksinäisyys ja liikunnan harrastamisen vähyys huomattiin Heinolassa, minkä perusteella hanke käynnistettiin. Hankkeen palveluverkosto ja palvelutarjotin kehitettiin kevään 2018 aikana ja otettiin käyttöön syksyllä 2018.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Heinolassa toimineen hankkeen toimenpiteiden vaikuttavuus ja siihen kuuluvien palveluiden toimivuus. Näin ollen hankkeen juurruttaminen Heinolan kaupunkiin olisi mahdollista ja hyväksi koetut palvelut jatkuisivat. Hankkeeseen osallistuneita asiantuntijoita haastateltiin keväällä 2020 ja haastattelujen perusteella laadittiin yhteenveto hankkeen vaikuttavuudesta ja muun muassa heidän asiakkaidensa kokemuksista kesällä 2020. Covid-19- pandemia on ollut melkein koko opinnäytetyöprosessin aikana läsnä, joten se toi muutamia muutoksia työn toteutustapaan sekä suunniteltuihin aikatauluihin.

Kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi muun muassa liikunnan tilaa Suomessa ja suomalaisia liikuntasuosituksia, liikkumisen terveysvaikutuksia ja liikkumattomuuden hintaa, kaupunkien ja kuntien velvollisuuksia liikunnan järjestämisessä sekä lyhyesti Heinolan kaupunkia. Heinolassa vuosina 2018-2020 toimineen hankkeen myötä kaupunkiin on tullut monia eri liikuntaryhmiä. Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan hanke on koettu erittäin hyödylliseksi ja toivotuksi jatkuvan pidemmälle tulevaisuuteen. Palveluiden piirissä olevilla asiakkailla on huomattu fyysisten muutosten lisäksi myös positiivisia muutoksia sosiaalisessa elämässään. Osalla asiakkaista on ollut selvää hoikistumista ja ryhmistä on saatu uusia ystäviä, joiden kanssa jatkaa toimintaa myös omalla ajalla. Haastatteluissa sekä haastattelujen yhteenvedossa nousi esiin, että hankkeen alkaessa ei ollut määritelty mittausmenetelmiä tai vertauspohjia, joihin hankkeen loppuvaiheilla saatuja tuloksia voisi verrata.

Hankkeen jatkoon olisi tärkeä määritellä tarkempia vertailukohtia, jotta hankkeen vaikuttavuuden arviointi tulevaisuudessa olisi helpompaa.