Kullan vienti ja tuonti Suomessa
Kemppainen, Heikki (2020)
Kemppainen, Heikki
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121027282
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121027282
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitetään Suomesta lähtevän, sekä Suomeen saapuvan kullan määrä, muoto sekä kohdemaat. Tavoite on siis luoda käsitys siitä, miksi kultaa viedään, minne kulta viedään ja se, miksi kulta viedään juuri kyseiseen maahan. Samoihin kysymyksiin pyritään vastaamaan myös tuonnin osalta.
Tutkimuksen teoriapohja perustuu pitkälti avoimista lähteistä saatuun tietoon niin kullan kaivamisen, kysynnän kuin liikkumisen osalta. Aiheesta ei ole tehty aikaisempaa tutkimusta, joten en työssäni voi ottaa kantaa aikaisempiin tutkimustuloksiin.
Opinnäytetyö on laadullinen. Tiedonkeruutapa oli internetissä suoritettu kysely sekä haastattelut puhelimitse, että henkilökohtaisesti. Internet-kyselyssä vastauksia kerättiin lähinnä kultasepiltä. Puhelinhaastatteluilla vastauksia kerättiin näiden lisäksi myös muilla toimialoilla toimivilta yrityksiltä. Kokoluokaltaan tutkimukseen kerättiin kaiken kokoisia yrityksiä, jotta tulos olisi mahdollisimman kattava. Kaikkien haastatteluiden tarkoitus oli vastata tutkimuskysymykseen ja samalla selvittää Suomen kultamarkkinan toimintaa, jotta viennin ja tuonnin syyt pystytään ymmärtämään paremmin.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että suurin osa Suomen kulta-alalla toimivista yrityksistä ei itse vie, eikä tuo kultaa, vaan tästä vastaa yleensä kullan tukkukauppaa harjoittavat yritykset. Poikkeuksia toki on, sillä pääsääntöisesti alan suurimmat toimijat toivat ja veivät kultaa itse suoraa ulkomaille. Alan luonteen vuoksi vastaushalukkuudessa oli huomattavia eroja vastaajien kesken, mutta kokonaisuudessaan saamani vastaukset kattavat koko alan toimijat.
Tutkimustuloksia, avoimista lähteistä kerättyä dataa ja tietoperustaa yhdistelemällä onnistuttiin löytämään syy Suomen kullan viennille sekä tuonnille. Suomesta puuttuva kullan jalostustoiminta sekä riittämätön kysyntä pakottavat alan toimijat viemään kullan ulkomaille. Tuonnin osalta syy on se, että Osa alan toimijoista kierrättää kullan jalostuksen jälkeen takaisin Suomeen sekä se, että ulkomailta korunosien tuonti on halvempaa kuin niiden valmistaminen Suomessa.
Tutkimuksen teoriapohja perustuu pitkälti avoimista lähteistä saatuun tietoon niin kullan kaivamisen, kysynnän kuin liikkumisen osalta. Aiheesta ei ole tehty aikaisempaa tutkimusta, joten en työssäni voi ottaa kantaa aikaisempiin tutkimustuloksiin.
Opinnäytetyö on laadullinen. Tiedonkeruutapa oli internetissä suoritettu kysely sekä haastattelut puhelimitse, että henkilökohtaisesti. Internet-kyselyssä vastauksia kerättiin lähinnä kultasepiltä. Puhelinhaastatteluilla vastauksia kerättiin näiden lisäksi myös muilla toimialoilla toimivilta yrityksiltä. Kokoluokaltaan tutkimukseen kerättiin kaiken kokoisia yrityksiä, jotta tulos olisi mahdollisimman kattava. Kaikkien haastatteluiden tarkoitus oli vastata tutkimuskysymykseen ja samalla selvittää Suomen kultamarkkinan toimintaa, jotta viennin ja tuonnin syyt pystytään ymmärtämään paremmin.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että suurin osa Suomen kulta-alalla toimivista yrityksistä ei itse vie, eikä tuo kultaa, vaan tästä vastaa yleensä kullan tukkukauppaa harjoittavat yritykset. Poikkeuksia toki on, sillä pääsääntöisesti alan suurimmat toimijat toivat ja veivät kultaa itse suoraa ulkomaille. Alan luonteen vuoksi vastaushalukkuudessa oli huomattavia eroja vastaajien kesken, mutta kokonaisuudessaan saamani vastaukset kattavat koko alan toimijat.
Tutkimustuloksia, avoimista lähteistä kerättyä dataa ja tietoperustaa yhdistelemällä onnistuttiin löytämään syy Suomen kullan viennille sekä tuonnille. Suomesta puuttuva kullan jalostustoiminta sekä riittämätön kysyntä pakottavat alan toimijat viemään kullan ulkomaille. Tuonnin osalta syy on se, että Osa alan toimijoista kierrättää kullan jalostuksen jälkeen takaisin Suomeen sekä se, että ulkomailta korunosien tuonti on halvempaa kuin niiden valmistaminen Suomessa.