Hybridilaskenta metallituotevalmistuksessa
Luoma, Tuomas (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927096
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927096
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli määritellä uusi kustannuslaskentamenetelmä metallituotteita valmistavan kohdeyrityksen perustuotteiden laskentaan. Uudella kustannuslaskentatavalla tuotettuja laskelmia verrattiin yrityksessä nykyisin käytössä olevan laskentatavan vastaaviin laskelmiin, josta johdettiin joukko havaintoja ja suosituksia kohdeyrityksen tarpeisiin.
Uuden laskentamenetelmän teoreettinen määrittely tehtiin kustannuslaskennan kirjallisuuteen perehtymällä. Määrittely käsitti mm. yrityksen erityispiirteiden tunnistamisen kustannuslaskennan näkökulmasta ja niihin vastaavan laskentamenetelmän määrittelyn. Kustannuslaskennan teorian osalta aihepiireinä olivat kirjoittajan omasta mielenkiinnosta ja ohjaajan suosituksesta mm. aikaperustainen toimintolaskenta, lisäyslaskenta ja konetuntihinnat. Teoria sisällytettiin empiirisen analyysin lomaan, esittämättä sitä omana erillisenä lukunaan. Tutkimusotteeltaan opinnäytetyö on konstruktiivinen.
Opinnäytetyöstä saatiin kaksi merkittävää tulosta. Ensimmäisenä on määritelmä uudesta kustannuslaskentamenetelmästä, joka hyödyntää aikaperustaista toimintolaskentaa, yleiskustannuslaskentaa ja konetuntihintoja. Toisena tuloksena on monitahoinen vertailu nykyisen ja uuden laskentamenetelmän välillä. Vertailussa havaittiin mm. kohdeyritykselle aiemmin tunnistamattomia eroavaisuuksia kustannuksissa näennäisesti samankaltaisten koneryhmien välillä, sekä uuden laskentamenetelmän parempi läpinäkyvyys ja havainnollisuus yrityksen myyntihenkilöstölle.
Uuden laskentamenetelmän teoreettinen määrittely tehtiin kustannuslaskennan kirjallisuuteen perehtymällä. Määrittely käsitti mm. yrityksen erityispiirteiden tunnistamisen kustannuslaskennan näkökulmasta ja niihin vastaavan laskentamenetelmän määrittelyn. Kustannuslaskennan teorian osalta aihepiireinä olivat kirjoittajan omasta mielenkiinnosta ja ohjaajan suosituksesta mm. aikaperustainen toimintolaskenta, lisäyslaskenta ja konetuntihinnat. Teoria sisällytettiin empiirisen analyysin lomaan, esittämättä sitä omana erillisenä lukunaan. Tutkimusotteeltaan opinnäytetyö on konstruktiivinen.
Opinnäytetyöstä saatiin kaksi merkittävää tulosta. Ensimmäisenä on määritelmä uudesta kustannuslaskentamenetelmästä, joka hyödyntää aikaperustaista toimintolaskentaa, yleiskustannuslaskentaa ja konetuntihintoja. Toisena tuloksena on monitahoinen vertailu nykyisen ja uuden laskentamenetelmän välillä. Vertailussa havaittiin mm. kohdeyritykselle aiemmin tunnistamattomia eroavaisuuksia kustannuksissa näennäisesti samankaltaisten koneryhmien välillä, sekä uuden laskentamenetelmän parempi läpinäkyvyys ja havainnollisuus yrityksen myyntihenkilöstölle.