Etätyön vaikutus työntekijän työhyvinvointiin ammatillisessa kuntoutustyössä
Honkonen, Kira (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121027286
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121027286
Tiivistelmä
Etätyö ja työhyvinvointi ovat tämän päivän työarjen trendejä. Etätyö on yleistynyt ja sen
suosio on kasvanut viime vuosien aikana. Viimeistään vuoden 2020 koronapandemian seurauksena etätyö on saavuttanut myös sellaisia aloja, joissa etätyö on ollut vähäisempää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia etätyön vaikutusta työhyvinvointiin ja selvittää tarkemmin etätyön ja etätyöhön liittyvien tekijöiden merkitystä työhyvinvointiin. Opinnäytetyön kohderyhmänä oli ammatillista kuntoutusta tekevät työntekijät. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen kyselyn avulla. Kysely koostui kuudesta kysymyksestä ja 13 tarkemmin etätyöhön liittyvästä väittämästä. Tuloksiin huomioitiin 61 ammatillista kuntoutusta tekevän työntekijän vastaukset. Tutkimuksen tulokset läpikäytiin manuaalisesti ja analysoitiin tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Tulokset tutkittiin koko kohderyhmän vastaukset huomioiden ja ikäryhmäkohtaisesti.
Etätyöllä on ollut pääosin positiivinen vaikutus työntekijän työhyvinvointiin. Tulokset olivat
kaikilla ikäryhmillä samansuuntaisia, vaikka vanhemmilla työntekijöillä vaikutus oli vähäisempää. Merkittävimmiksi työhyvinvointiin liittyviksi tekijöiksi tuloksista nousivat keskittymiskyky, oman työn tehokkuus ja esimiehen riittävä tuki. Työtehtävien suorittamista etänä ei koettu lähityötä haastavampana, eikä tietoteknisiä taitoja koettu esteenä etätyön suorittamiselle. Tuloksista ilmeni, että etätyö vähensi hieman yhteydenpitoa työkavereihin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että etätyöhön kannattaa panostaa, kuten etätyöntekijöiden keskinäiseen vuorovaikutukseen ja esimiehen rooliin, jotta työntekijöiden työhyvinvointia voidaan tukea. Opinnäytetyön lopputuloksia voidaan hyödyntää ammattialan yritysten tulevaisuuden toiminnan kehittämisessä etätyöhön liittyen.
suosio on kasvanut viime vuosien aikana. Viimeistään vuoden 2020 koronapandemian seurauksena etätyö on saavuttanut myös sellaisia aloja, joissa etätyö on ollut vähäisempää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia etätyön vaikutusta työhyvinvointiin ja selvittää tarkemmin etätyön ja etätyöhön liittyvien tekijöiden merkitystä työhyvinvointiin. Opinnäytetyön kohderyhmänä oli ammatillista kuntoutusta tekevät työntekijät. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen kyselyn avulla. Kysely koostui kuudesta kysymyksestä ja 13 tarkemmin etätyöhön liittyvästä väittämästä. Tuloksiin huomioitiin 61 ammatillista kuntoutusta tekevän työntekijän vastaukset. Tutkimuksen tulokset läpikäytiin manuaalisesti ja analysoitiin tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Tulokset tutkittiin koko kohderyhmän vastaukset huomioiden ja ikäryhmäkohtaisesti.
Etätyöllä on ollut pääosin positiivinen vaikutus työntekijän työhyvinvointiin. Tulokset olivat
kaikilla ikäryhmillä samansuuntaisia, vaikka vanhemmilla työntekijöillä vaikutus oli vähäisempää. Merkittävimmiksi työhyvinvointiin liittyviksi tekijöiksi tuloksista nousivat keskittymiskyky, oman työn tehokkuus ja esimiehen riittävä tuki. Työtehtävien suorittamista etänä ei koettu lähityötä haastavampana, eikä tietoteknisiä taitoja koettu esteenä etätyön suorittamiselle. Tuloksista ilmeni, että etätyö vähensi hieman yhteydenpitoa työkavereihin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että etätyöhön kannattaa panostaa, kuten etätyöntekijöiden keskinäiseen vuorovaikutukseen ja esimiehen rooliin, jotta työntekijöiden työhyvinvointia voidaan tukea. Opinnäytetyön lopputuloksia voidaan hyödyntää ammattialan yritysten tulevaisuuden toiminnan kehittämisessä etätyöhön liittyen.