Omakotitalon energiasaneeraus
Keronen, Petri (2020)
Keronen, Petri
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121027482
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121027482
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä on perehdytty omakotitalojen energiatehokkuuden parantamisessa huomioitaviin eri tekijöihin. Lähtökohtana on ollut ympäristölle aiheutuvien rasitusten huomioiminen asumisen ja pientalojen energiankäytön osalta ja sen tuoma vaikutus korjausrakentamiseen Suomen ympäristötavoitteisiin pyrittäessä.
Tavoitteena työssä on tuoda esille näkökulmia rakennusten energiatehokkuuden parantamisen lähtökohtien suhteesta omakotitaloasumiseen sekä korjausrakentamisen yhteiskunta- ja ympäristövaikutusten osalta suhteutettuna kestävään kehitykseen. Tavoitteena opinnäytetyössä oli Tampereella 1950-luvulla rakennettuun omakotitaloon tehdyn perusparannuksen ja energiasaneerauksen tutkiminen sekä rakenteiden toimivuuden rakennusfysikaalisella laskennalla pyrittiin etsimään kriittisiä kohtia tarkempia tutkimuksia varten. Tutkimusten teke-misen tarkoituksena on arvioida ja määritellä energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien korjausten kohdentamista.
Mahdollisista energiansäästökohteista omakotitaloasumisessa ja rakennusten energiankäytöstä on työssä kerrottu pientaloista tehtyjen tilastojen perusteella. Energiatehokkuuden parantamista varten on työhön kerätty tietoa erinäisten lakien, määräysten sekä asetuksien tuomista vaatimuksista saneerausten suorittamiseen. Energiatehokkuuteen tähtäävien korjaus- ja kunnostuskohteiden toteuttamisen lähtökohdaksi on työssä esitetty rakenteen lämpö- ja kosteusteknisten laskelmien perusteella tehtyjä kuvaajia niiden rakenteellisesta toiminnasta. Teoreettisen aineiston lisäksi työssä käsiteltiin erilaisten omakotitalojen energiatehokkuutta käytännössä ja niissä toteutunutta energiankulutusta.
Tehtyjen laskelmien ja rakennusfysikaalisten kuvaajien sekä toteutuneiden energiankulutustietojen perusteella, työssä arvioitiin energiasaneerauksen osalta tehtävien muutosten hyötyjä ja vaikutuksia. Hyötyjä määriteltiin energiatehokkuuden parantumisen vaikutuksena energiankulutukseen ja kulutuksen vähentymisen vaikutusta ympäristöön aiheutuviin hiilidioksidipäästöihin.
Laskelmien sekä tulosten pohjalta esitetyt parannukset olisivat kannattavia rakennuksen energiankulutuksen sekä ympäristöhaittojen kannalta. Opinnäytetyössä olevat laskelmat ja tiedot voisivat toimia työssä käytettyjen rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien saneerausten hankesuunnittelussa pohjatietona.
Tavoitteena työssä on tuoda esille näkökulmia rakennusten energiatehokkuuden parantamisen lähtökohtien suhteesta omakotitaloasumiseen sekä korjausrakentamisen yhteiskunta- ja ympäristövaikutusten osalta suhteutettuna kestävään kehitykseen. Tavoitteena opinnäytetyössä oli Tampereella 1950-luvulla rakennettuun omakotitaloon tehdyn perusparannuksen ja energiasaneerauksen tutkiminen sekä rakenteiden toimivuuden rakennusfysikaalisella laskennalla pyrittiin etsimään kriittisiä kohtia tarkempia tutkimuksia varten. Tutkimusten teke-misen tarkoituksena on arvioida ja määritellä energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien korjausten kohdentamista.
Mahdollisista energiansäästökohteista omakotitaloasumisessa ja rakennusten energiankäytöstä on työssä kerrottu pientaloista tehtyjen tilastojen perusteella. Energiatehokkuuden parantamista varten on työhön kerätty tietoa erinäisten lakien, määräysten sekä asetuksien tuomista vaatimuksista saneerausten suorittamiseen. Energiatehokkuuteen tähtäävien korjaus- ja kunnostuskohteiden toteuttamisen lähtökohdaksi on työssä esitetty rakenteen lämpö- ja kosteusteknisten laskelmien perusteella tehtyjä kuvaajia niiden rakenteellisesta toiminnasta. Teoreettisen aineiston lisäksi työssä käsiteltiin erilaisten omakotitalojen energiatehokkuutta käytännössä ja niissä toteutunutta energiankulutusta.
Tehtyjen laskelmien ja rakennusfysikaalisten kuvaajien sekä toteutuneiden energiankulutustietojen perusteella, työssä arvioitiin energiasaneerauksen osalta tehtävien muutosten hyötyjä ja vaikutuksia. Hyötyjä määriteltiin energiatehokkuuden parantumisen vaikutuksena energiankulutukseen ja kulutuksen vähentymisen vaikutusta ympäristöön aiheutuviin hiilidioksidipäästöihin.
Laskelmien sekä tulosten pohjalta esitetyt parannukset olisivat kannattavia rakennuksen energiankulutuksen sekä ympäristöhaittojen kannalta. Opinnäytetyössä olevat laskelmat ja tiedot voisivat toimia työssä käytettyjen rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien saneerausten hankesuunnittelussa pohjatietona.