Anturan kantavuuden laskentaohjelma
Palho, Daniel (2020)
Palho, Daniel
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121127530
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121127530
Tiivistelmä
Rakennusala on nopeasti digitalisoituva ala. Esimerkkeinä digitalisaatiosta toimivat virtuaalisiin ympäristöihin siirtyneet työmaiden mittaustyökalut, projektipankit sekä laskenta- ja suunnitteluohjelmistot. Rakennusinsinöörien on hyvä osata hyödyntää ainakin osaa edellä mainituista työkaluista päivittäisessä työelämässään, jonka vuoksi ne kuuluvat rakennusinsinöörien opetussuunnitelmaan suuntautumisalasta riippumatta.
Työssä saatiin tarkoituksenmukaisesti pohja ohjelmistokokonaisuudelle, jota hyödynnän sekä kehitän työurani aikana. Ohjelmiston ollessa täysin valmis, voidaan sillä suunnitella matalien suunnitteluluokkien, kuten kaksikerroksisen omakotitalon kaikki rakenteet. Opinnäytetyössä tuotettu osuus koskee vain anturoiden maaaineksen kantavuuden sekä painuman laskennan osiota.
Ohjelmisto on kokonaisuudessaan omatoimisesti suunniteltu hyödyntäen Microsoftin Visual Studio -ohjelmointiympäristöä, sillä debuggerin lisäksi sen avulla on mahdollista muokata ulkoasua vaivattomasti. Ohjelmistokieleksi valittiin C# sen tehokkuuden vuoksi. Kyseisellä ohjelmointikielellä on myös mahdollista ohjelmoida internetin välityksellä toimivia sovelluksia .NET frameworkin avulla, joten se oli selvä valinta käytettäväksi ohjelmointikieleksi.
Työssä saatiin tarkoituksenmukaisesti pohja ohjelmistokokonaisuudelle, jota hyödynnän sekä kehitän työurani aikana. Ohjelmiston ollessa täysin valmis, voidaan sillä suunnitella matalien suunnitteluluokkien, kuten kaksikerroksisen omakotitalon kaikki rakenteet. Opinnäytetyössä tuotettu osuus koskee vain anturoiden maaaineksen kantavuuden sekä painuman laskennan osiota.
Ohjelmisto on kokonaisuudessaan omatoimisesti suunniteltu hyödyntäen Microsoftin Visual Studio -ohjelmointiympäristöä, sillä debuggerin lisäksi sen avulla on mahdollista muokata ulkoasua vaivattomasti. Ohjelmistokieleksi valittiin C# sen tehokkuuden vuoksi. Kyseisellä ohjelmointikielellä on myös mahdollista ohjelmoida internetin välityksellä toimivia sovelluksia .NET frameworkin avulla, joten se oli selvä valinta käytettäväksi ohjelmointikieleksi.
