Ensihoitajien kokema valmius tunnistaa sepsispotilas kentällä: Kyselytutkimus Kymsoten ensihoitajille
Stoerkel, Hanna; Rajala, Jesse; Lappalainen, Essi (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121127688
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121127688
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän (Kymsote) alaisuudessa työskentelevien ensihoitajien kokemaa valmiutta tunnistaa sepsispotilas kentällä. Työn tavoitteena oli tuottaa tutkittua tietoa kentällä toimivien ensihoitajien kokemista valmiuksista. Kuntayhtymä voi tutkimustulosten pohjalta suunnata lisäkoulutusta kyseisestä potilasryhmästä. Väärinymmärryksen takia kysely lähetettiin myös Kymenlaakson pelastuslaitoksen (Kympe) työntekijöille. Siksi tutkimuslupaa haettiin myös Kympelle. Kyselyn anonymiteetin vuoksi työntekijöiden organisaatiotaustaa olisi ollut mahdotonta eritellä vastauksista luotettavasti.
Tutkimuskysymykset olivat: Millaiseksi ensihoitajat kokevat valmiutensa tunnistaa sepsispotilas? Mitkä tekijät ohjaavat ensihoitajat sepsisepäilyyn? Miten alueen ensihoitajien mielestä sepsispotilaan tunnistamista voisi parantaa? Opinnäytetyössä hyödynnettiin menetelmätaustaltaan määrällistä ja laadullista tutkimusmenetelmää ja tutkimuksessa käytettävä aineisto kerättiin Webropol-kyselyn avulla anonyymisti. Tutkimukseen sisällytettiin teoriatiedon pohjalta 22 kysymystä, joista osa oli monivalintakysymyksiä ja osa avoimia kysymyksiä. Aineistoa analysoitiin suorien jakaumien avulla. Avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin teemoittelemalla ja kuvaamalla tuloksissa nämä teemat. Tämän lisäksi tulokset kvantifioitiin, eli teemoista laskettiin, kuinka monta kertaa jokin asia tai ilmiö esiintyy.
Tutkimuksen perusteella ensihoitajat kokevat omat valmiutensa sepsispotilaan tunnistamiseen hyväksi. Tunnistaminen ja potilasryhmä koetaan haastavaksi oireyhtymän moninaisuuden ja ensihoitotilanteen luomien epävarmuustekijöiden takia. Sepsispotilaan tunnistamisessa ensihoitajaa ohjaavat potilaan vitaaliarvot, tilanteen kehittyminen ja kokonaiskuva sekä potilaan yleistila. Ensihoitajien mielestä sepsispotilaan tunnistamista voisi parantaa lisäkoulutuksella sekä luomalla käyttäjäystävälliset ja selkeät hoito-ohjeet ohjaamaan oireyhtymän tunnistamisessa sekä hoidossa ensihoitotehtävän alusta loppuun. Tulosten perusteella voidaan todeta ensihoitajien kaipaavan aiheesta lisäkoulutusta ja työnantajan tarjoamia apuvälineitä hoito-ohjeiden ja systemaattisten tarkistuslistojen muodossa. Tutkimuksen perusteella Kymsote saa tietoa alueen ensihoitajien valmiuksista tunnistaa sepsispotilas ja käytettävien työkalujen riittävyydestä sekä koetusta hyödystä.
Tutkimuskysymykset olivat: Millaiseksi ensihoitajat kokevat valmiutensa tunnistaa sepsispotilas? Mitkä tekijät ohjaavat ensihoitajat sepsisepäilyyn? Miten alueen ensihoitajien mielestä sepsispotilaan tunnistamista voisi parantaa? Opinnäytetyössä hyödynnettiin menetelmätaustaltaan määrällistä ja laadullista tutkimusmenetelmää ja tutkimuksessa käytettävä aineisto kerättiin Webropol-kyselyn avulla anonyymisti. Tutkimukseen sisällytettiin teoriatiedon pohjalta 22 kysymystä, joista osa oli monivalintakysymyksiä ja osa avoimia kysymyksiä. Aineistoa analysoitiin suorien jakaumien avulla. Avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin teemoittelemalla ja kuvaamalla tuloksissa nämä teemat. Tämän lisäksi tulokset kvantifioitiin, eli teemoista laskettiin, kuinka monta kertaa jokin asia tai ilmiö esiintyy.
Tutkimuksen perusteella ensihoitajat kokevat omat valmiutensa sepsispotilaan tunnistamiseen hyväksi. Tunnistaminen ja potilasryhmä koetaan haastavaksi oireyhtymän moninaisuuden ja ensihoitotilanteen luomien epävarmuustekijöiden takia. Sepsispotilaan tunnistamisessa ensihoitajaa ohjaavat potilaan vitaaliarvot, tilanteen kehittyminen ja kokonaiskuva sekä potilaan yleistila. Ensihoitajien mielestä sepsispotilaan tunnistamista voisi parantaa lisäkoulutuksella sekä luomalla käyttäjäystävälliset ja selkeät hoito-ohjeet ohjaamaan oireyhtymän tunnistamisessa sekä hoidossa ensihoitotehtävän alusta loppuun. Tulosten perusteella voidaan todeta ensihoitajien kaipaavan aiheesta lisäkoulutusta ja työnantajan tarjoamia apuvälineitä hoito-ohjeiden ja systemaattisten tarkistuslistojen muodossa. Tutkimuksen perusteella Kymsote saa tietoa alueen ensihoitajien valmiuksista tunnistaa sepsispotilas ja käytettävien työkalujen riittävyydestä sekä koetusta hyödystä.