Paper Lab -mittalaitteen hyödyntäminen tuotannossa ja kehityksessä
Rahkola, Susanna (2020)
Rahkola, Susanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121127637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121127637
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Valmetin toimittaman Paper Lab -mittalaitteen valikoitujen moduulien toimintaa ja hyödynnettävyyttä UPM Specialty Papers Oy:n tehtaalla Jämsänkoskella. Tarkastellut moduulit olivat formaatio-, taivutusvastus-, Oken-huokoisuus- ja puhkaisulujuusmoduuli. Työn tavoitteena oli selvittää moduulien toimintaperiaatteita ja mahdollisuuksia niiden tehokkaampaan käyttöön tuotannon ja kehityksen näkökulmasta. Käytön tehokkuuden lisäämiseksi etsittiin moduulien antamien tulosten ja laboratoriossa tehtävien vastaavien mittausten tulosten välisiä korrelaatioita. Tutkimusta varten kerättiin dataa tehtaalla käytössä olevasta tietojärjestelmästä viimeisen vuoden ajalta ja apuna käytettiin tietojärjestelmän omaa korrelaatiotyökalua sekä Excelin korrelaatiotyökaluja.
Mittausten välisiin korrelaatioihin vaikuttavat mittausten määrä, paperilaji, tarkasteltu ominaisuus, mittausperiaatteiden yhteneväisyys sekä paperikone, jolla näytteet on valmistettu. Selkeästi vahva lineaarinen korrelaatio löytyi ainoastaan puhkaisulujuutta mittaavan moduulin ja laboratoriotestin väliltä. Näiden mittausten tulokset ovat myös hyvin yhteneväiset, sillä mittausperiaatteet ovat samankaltaiset. Paper Labin virheelliset tulokset eliminoimalla korrelaatio olisi mahdollisesti entistä vahvempi. Formaatiomittausten välinen korrelaatioluku vaihteli merkittävästi. Huokoisuuden riippuvuuden laskemiseen mittaustuloksia oli käytettävissä vähemmän ja korrelaatioluvussa oli suurehkoa vaihtelua. Taivutusvastuksen osalta löytyi yksi paperilaji, jolla riippuvuus oli vahva.
Optista formaatiota mittaava formaatioindeksi ei tehdyn tutkimuksen perusteella ole vertailukelpoinen laboratoriossa tehtävän β-formaatiomittauksen kanssa. Formaatioindeksin tuloksia voi kuitenkin hyödyntää sellaisenaan. Formaatiomoduulin tekemän roskalaskennan, reikäisyyden ja formaation skaalan tulosten käyttöä on mahdollista tehostaa päivittämällä luokitusta siten, että keveistäkin papereista saadut tulokset näkyisivät tietojärjestelmässä. Luokittelun rajoja on mahdollista muuttaa Paper Labin käyttöliittymästä. Muiden moduulien osalta olisi hyvä tutkia uudempaa dataa, jonka avulla tulosten välisistä mahdollisista riippuvuuksista olisi helpompi luoda johtopäätöksiä. Korrelaatioiden tutkimisen kannalta jatkossa olisi tärkeää, että tulokset ovat paikkansapitäviä ja virheelliset tulokset mitataan uudelleen. Raportti sisältää luottamuksellista tietoa, joka on joko poistettu tai naamioitu. Työssä esiintyvät lajit on numeroitu niiden ilmenemisjärjestyksessä.
Mittausten välisiin korrelaatioihin vaikuttavat mittausten määrä, paperilaji, tarkasteltu ominaisuus, mittausperiaatteiden yhteneväisyys sekä paperikone, jolla näytteet on valmistettu. Selkeästi vahva lineaarinen korrelaatio löytyi ainoastaan puhkaisulujuutta mittaavan moduulin ja laboratoriotestin väliltä. Näiden mittausten tulokset ovat myös hyvin yhteneväiset, sillä mittausperiaatteet ovat samankaltaiset. Paper Labin virheelliset tulokset eliminoimalla korrelaatio olisi mahdollisesti entistä vahvempi. Formaatiomittausten välinen korrelaatioluku vaihteli merkittävästi. Huokoisuuden riippuvuuden laskemiseen mittaustuloksia oli käytettävissä vähemmän ja korrelaatioluvussa oli suurehkoa vaihtelua. Taivutusvastuksen osalta löytyi yksi paperilaji, jolla riippuvuus oli vahva.
Optista formaatiota mittaava formaatioindeksi ei tehdyn tutkimuksen perusteella ole vertailukelpoinen laboratoriossa tehtävän β-formaatiomittauksen kanssa. Formaatioindeksin tuloksia voi kuitenkin hyödyntää sellaisenaan. Formaatiomoduulin tekemän roskalaskennan, reikäisyyden ja formaation skaalan tulosten käyttöä on mahdollista tehostaa päivittämällä luokitusta siten, että keveistäkin papereista saadut tulokset näkyisivät tietojärjestelmässä. Luokittelun rajoja on mahdollista muuttaa Paper Labin käyttöliittymästä. Muiden moduulien osalta olisi hyvä tutkia uudempaa dataa, jonka avulla tulosten välisistä mahdollisista riippuvuuksista olisi helpompi luoda johtopäätöksiä. Korrelaatioiden tutkimisen kannalta jatkossa olisi tärkeää, että tulokset ovat paikkansapitäviä ja virheelliset tulokset mitataan uudelleen. Raportti sisältää luottamuksellista tietoa, joka on joko poistettu tai naamioitu. Työssä esiintyvät lajit on numeroitu niiden ilmenemisjärjestyksessä.