Multitaiteilijat : näkökulmia monialaiseen taiteilijuuteen
Salminen, Aiju (2020)
Salminen, Aiju
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428023
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428023
Tiivistelmä
Aiju Salmisen opinnäytetyö Multitaiteilijat – näkökulmia monialaiseen taiteilijuuteen on pyrkimys avata ilmiötä, joka on olemassa, mutta jolle ei ole nimeä. Tarkoituksena on selvittää, miksi jotkut työskentelevät monilla eri taiteen aloilla, kokevatko he laaja-alaisen työskentelytavan etuna ja mitä ongelmia siihen mahdollisesti liittyy.
Taiteen kentällä on aina ollut tekijöitä, jotka liikkuvat eri taiteenaloista ja tekniikoista toiseen. Multitaiteilijuus ei ole harvinaista, mutta sitä on tutkittu vähän.
Tutkielma pohjaa monialaisesti toimivien taiteilijoiden haastatteluihin. Tekstiä varten haastatellut yhdeksän taiteilijaa ovat Camille Auer, Marita Liulia, Rosa Liksom, Lauri Ahtinen, Kati Rapia, Roosa Halme, Anssi Kasitonni, Ninni Luhtasaari ja Mika Rättö. Haastateltavat ovat eritaustaisia niin ikänsä, sukupuolensa, koulutuksensa, urapolkunsa kuin taiteenalojensakin suhteen.
Kaikki vastanneet kokivat monialaisuuden olevan luonteva tapa toimia: moni kuvaili itseään muutenkin uteliaaksi ja monesta asiasta kiinnostuneeksi ihmiseksi. Vaikka tarve monialaisuuteen koettiin sisäsyntyisenä ja pääosin hyvänä asiana, osalle vastaajista laaja-alaisuus ei kuitenkaan ollut yksinkertainen ja ristiriidaton asia. Teksti käsittelee multitaiteilijoiden ajatuksia monialaisuuteen liittyvästä terminologiasta, apurahojen hakemisesta ja joukkoon kuulumisesta. Se avaa kokemuksia koulutuksesta, amatööriydestä ja taiteen tekemisen erilaisista tavoitteista.
Tutkielmaa varten on haastateltu myös muita taidekentän toimijoita. Teksti on myös osin autoetnografinen eli pohjaa kirjoittajan omiin kokemuksiin monialaisena taiteilijana.
Taiteen kentällä on aina ollut tekijöitä, jotka liikkuvat eri taiteenaloista ja tekniikoista toiseen. Multitaiteilijuus ei ole harvinaista, mutta sitä on tutkittu vähän.
Tutkielma pohjaa monialaisesti toimivien taiteilijoiden haastatteluihin. Tekstiä varten haastatellut yhdeksän taiteilijaa ovat Camille Auer, Marita Liulia, Rosa Liksom, Lauri Ahtinen, Kati Rapia, Roosa Halme, Anssi Kasitonni, Ninni Luhtasaari ja Mika Rättö. Haastateltavat ovat eritaustaisia niin ikänsä, sukupuolensa, koulutuksensa, urapolkunsa kuin taiteenalojensakin suhteen.
Kaikki vastanneet kokivat monialaisuuden olevan luonteva tapa toimia: moni kuvaili itseään muutenkin uteliaaksi ja monesta asiasta kiinnostuneeksi ihmiseksi. Vaikka tarve monialaisuuteen koettiin sisäsyntyisenä ja pääosin hyvänä asiana, osalle vastaajista laaja-alaisuus ei kuitenkaan ollut yksinkertainen ja ristiriidaton asia. Teksti käsittelee multitaiteilijoiden ajatuksia monialaisuuteen liittyvästä terminologiasta, apurahojen hakemisesta ja joukkoon kuulumisesta. Se avaa kokemuksia koulutuksesta, amatööriydestä ja taiteen tekemisen erilaisista tavoitteista.
Tutkielmaa varten on haastateltu myös muita taidekentän toimijoita. Teksti on myös osin autoetnografinen eli pohjaa kirjoittajan omiin kokemuksiin monialaisena taiteilijana.
