Brändin kirkastaminen sidosryhmien silmin : Case: Stora Enso, Augustinranta - yrityspuisto
Flykt, Charlotta; Hatakka, Sari (2011)
Flykt, Charlotta
Hatakka, Sari
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112215146
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112215146
Tiivistelmä
Suomalaisessa metsäteollisuudessa on meneillään mittava rakennemuutos. Yhä useampi saha- ja paperiyhtiö sulkee toimintojaan Suomessa siirtäen ne parempien kannattavuusedellytysten takia ulkomaille. Uusia tehtaita avataan mm. Etelä-Amerikassa ja Aasiassa.
Tämän työn kohteeksi on valittu Stora Enson Tolkkisten saha Porvoossa. Stora Enso lopetti sahan toiminnan vuoden 2009 lopussa, jolloin työttömäksi jääneiden työntekijöiden lisäksi tyhjilleen oli jäämässä vanha historiallinen teollisuusalue.
Alueelle uusien toimijoiden löytämiseksi Stora Enso lanseerasi Augustinranta- yrityspuistoidean. Projektilla pyrittiin löytämään uusia toimijoita ja työllistäjiä, Stora Enson tavoitteena oli saada alueelle uusia työpaikkoja menetettyjen tilalle.
Tämän työn tarkoituksena on selvittää miten Stora Enso on Augustinranta – projektissa onnistunut. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla median ja Porvoon kaupungin edustajia sekä yrittäjiä. Haastattelujen avulla selvitettiin sidosryhmien näkemyksiä prosessin etenemisestä, onnistumisesta sekä kehittämisen kohteista. Haastattelut, kymmenen kappaletta, suoritettiin touko-kesäkuussa 2010.
Tutkimus on kolmivaiheinen. Ensin tutkimuskenttää avattiin tapaustutkimuksen kontekstin kuvauksella. Seuraavaksi se rajattiin ja sijoitettiin Aakerin brändimalliin ja tietämystä syvennettiin eksploratiivisella laadullisella haastattelututkimuksella. Lopuksi aineistoa tarkasteltiin exit-johtamisen näkökulmista Porterin ja Aakerin malleja yhdistellen.
Tutkimuksen tulosten mukaan sidosryhmät pitivät Augustinranta -projektia pääsääntöisesti onnistuneena ja alueen kehittämisen kannalta tärkeänä. Eniten eriäviä mielipiteitä herätti Augustinranta - nimi. Stora Enson toimintaa pidettiin yleisesti aktiivisena ja yhteiskunnan kannalta vastuullisena. Tutkimuksen aikana syntynyttä kuvausta voidaan hyödyntää myös vastaavissa exit-hankkeissa Suomessa ja muualla.
Tämän työn kohteeksi on valittu Stora Enson Tolkkisten saha Porvoossa. Stora Enso lopetti sahan toiminnan vuoden 2009 lopussa, jolloin työttömäksi jääneiden työntekijöiden lisäksi tyhjilleen oli jäämässä vanha historiallinen teollisuusalue.
Alueelle uusien toimijoiden löytämiseksi Stora Enso lanseerasi Augustinranta- yrityspuistoidean. Projektilla pyrittiin löytämään uusia toimijoita ja työllistäjiä, Stora Enson tavoitteena oli saada alueelle uusia työpaikkoja menetettyjen tilalle.
Tämän työn tarkoituksena on selvittää miten Stora Enso on Augustinranta – projektissa onnistunut. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla median ja Porvoon kaupungin edustajia sekä yrittäjiä. Haastattelujen avulla selvitettiin sidosryhmien näkemyksiä prosessin etenemisestä, onnistumisesta sekä kehittämisen kohteista. Haastattelut, kymmenen kappaletta, suoritettiin touko-kesäkuussa 2010.
Tutkimus on kolmivaiheinen. Ensin tutkimuskenttää avattiin tapaustutkimuksen kontekstin kuvauksella. Seuraavaksi se rajattiin ja sijoitettiin Aakerin brändimalliin ja tietämystä syvennettiin eksploratiivisella laadullisella haastattelututkimuksella. Lopuksi aineistoa tarkasteltiin exit-johtamisen näkökulmista Porterin ja Aakerin malleja yhdistellen.
Tutkimuksen tulosten mukaan sidosryhmät pitivät Augustinranta -projektia pääsääntöisesti onnistuneena ja alueen kehittämisen kannalta tärkeänä. Eniten eriäviä mielipiteitä herätti Augustinranta - nimi. Stora Enson toimintaa pidettiin yleisesti aktiivisena ja yhteiskunnan kannalta vastuullisena. Tutkimuksen aikana syntynyttä kuvausta voidaan hyödyntää myös vastaavissa exit-hankkeissa Suomessa ja muualla.