Vastaanottokeskuksessa asuvien vanhempien näkemyksiä lastenkasvatuksesta
Toikka, Pia (2020)
Lataukset:
Toikka, Pia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428011
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428011
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee vastaanottokeskuksessa asuvien lapsiperheiden näkemyksiä lastenkasvatuksesta. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millä tavoin turvapaikanhakijat kasvattavat lapsiaan ja miten turvapaikanhakijoiden kasvatustavat eroavat suomalaisista kasvatustavoista? Minkälaista tietoa ja ohjausta turvapaikanhakijat tarvitsisivat, että heidän olisi helpompi kasvattaa lapsensa Suomessa ja tätä kautta kotoutuminen sujuisi paremmin vieraassa kulttuurissa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelemalla kolmea turvapaikanhakijaperhettä, joiden synnyinmaat ovat Irak, Afganistan ja Venäjä, sekä kolmea vastaanottokeskuksen työntekijää Mikkelin vastaanottokeskuksessa.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä avataan opinnäytetyön keskeiset käsitteet turvapaikanhakija, uusi kasvuympäristö, varhaiskasvatus Suomessa, kasvatustavat Suomessa ja kulttuurierot lapsen kasvatuksessa.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että turvapaikanhakijaperheillä sekä suomalaisten lasten vanhempien kasvatustavoilla on yhteinen päämäärä: kasvattaa lapsiaan mahdollisimman hyvin ja turvallisissa oloissa. Turvapaikanhakijoiden synnyinmaiden kulttuuriin sidotut kasvatustavat vain ovat erilaiset, kuin mihin suomalainen lasten kasvatuskulttuuri perustuu. Keskeisimmät erot lasten kasvatuksessa ilmenivät tasa-arvossa tyttöjen ja poikien välillä, lapsen oikeuksissa, rajojen asettamisessa, uskontoon liittyvissä rajoitteissa ja perinteisessä perhemalliin sidotussa kasvatuksessa.
Tutkimustuloksissa korostuu, että monet turvapaikanhakijaperheistä ovat tällä hetkellä hieman neuvottomia kasvatuskäytäntöjensä kanssa. Lapsiperheet tarvitsisivat lisää tietoa lasten kasvatuksesta Suomessa. Sekä työntekijät että lapsiperheet olivat melko yhtenäisesti sitä mieltä, että rajojen asettaminen onnistuu perheiltä heikosti. Työntekijät olivat myös jopa yhtenäisesti sitä mieltä, että rajoja perheiden lapsilla ei hirveästi ole. Tähän perheet varmasti tarvitsisivat lisää tukea. Työntekijät olivat sen kannalla, että oppaasta tai vuorovaikutuksellisesta ryhmästä olisi apua turvapaikanhakijoille lastensa kasvatuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelemalla kolmea turvapaikanhakijaperhettä, joiden synnyinmaat ovat Irak, Afganistan ja Venäjä, sekä kolmea vastaanottokeskuksen työntekijää Mikkelin vastaanottokeskuksessa.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä avataan opinnäytetyön keskeiset käsitteet turvapaikanhakija, uusi kasvuympäristö, varhaiskasvatus Suomessa, kasvatustavat Suomessa ja kulttuurierot lapsen kasvatuksessa.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että turvapaikanhakijaperheillä sekä suomalaisten lasten vanhempien kasvatustavoilla on yhteinen päämäärä: kasvattaa lapsiaan mahdollisimman hyvin ja turvallisissa oloissa. Turvapaikanhakijoiden synnyinmaiden kulttuuriin sidotut kasvatustavat vain ovat erilaiset, kuin mihin suomalainen lasten kasvatuskulttuuri perustuu. Keskeisimmät erot lasten kasvatuksessa ilmenivät tasa-arvossa tyttöjen ja poikien välillä, lapsen oikeuksissa, rajojen asettamisessa, uskontoon liittyvissä rajoitteissa ja perinteisessä perhemalliin sidotussa kasvatuksessa.
Tutkimustuloksissa korostuu, että monet turvapaikanhakijaperheistä ovat tällä hetkellä hieman neuvottomia kasvatuskäytäntöjensä kanssa. Lapsiperheet tarvitsisivat lisää tietoa lasten kasvatuksesta Suomessa. Sekä työntekijät että lapsiperheet olivat melko yhtenäisesti sitä mieltä, että rajojen asettaminen onnistuu perheiltä heikosti. Työntekijät olivat myös jopa yhtenäisesti sitä mieltä, että rajoja perheiden lapsilla ei hirveästi ole. Tähän perheet varmasti tarvitsisivat lisää tukea. Työntekijät olivat sen kannalla, että oppaasta tai vuorovaikutuksellisesta ryhmästä olisi apua turvapaikanhakijoille lastensa kasvatuksessa.