Yksityisen sosiaalipalvelualan palveluntuottajan pandemiavarautuminen
Mahkonen, Mari-Anne (2020)
Mahkonen, Mari-Anne
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428172
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428172
Tiivistelmä
Kehittämisprojektin tavoitteena oli laatia toimeksiantajan, yksityisen sosiaalipalvelualan palveluntuottajan, omavalvonnan osaksi yhtiötasoinen varautumissuunnitelma epidemia- ja pandemiatilanteisiin, jota voidaan hyödyntää myös yksikkötasolla. Osatavoitteena oli myös henkilöstön osaamisen lisääminen poikkeustilanteissa toimimisessa.
Kehittämisprojektissa ei ollut varsinaista tutkimusosuutta. Aineiston keruu tapahtui kuitenkin kvalitatiivisesti perehtyen systemaattisesti olemassa oleviin tutkimuksiin, julkaisuihin ja toimenpiteisiin kirjallisuuden avulla. Muodostetun teoriapohjan perusteella kehitettiin kehittämisprojektin tuotos. Näin ollen kehittämisprojektin tutkimusotetta voidaan kuvailla myös konstruktiiviseksi. Kehittämisprojektissa noudatettiin lähdekriittistä toimintatapaa. Haasteena teoreettisen viitekehyksen luomisessa oli kuitenkin saatavilla olevan tutkitun tiedon vähyys.
Kehittämisprojektin tuloksena syntyi kirjallinen Power Point-muodossa oleva varautumis- ja toimenpidekäsikirjan pohja, joka on mahdollista suoraan lisätä sähköiselle Moodle-oppimisalustalle Moodle-mobiilikäyttöönoton yhteydessä. Varautumis- ja toimenpidekäsikirjan kokonaisuudet ja sisällöt muokkautuivat teoreettiseen tietoon ja viranomaisohjeisiin perustuen palveluntuottajan yksilöidyt tarpeet ja edellytykset huomioiden.
Kehittämisprojektin tulosten arvioinnin mittareiksi valittiin COVID-19-poikkeustilanteen aikainen kehittämisprojektin tuotoksen mukainen varautuminen sekä toiminta tilanteessa niin että COVID-19 tartunnat ja jatkotartunnat niin asiakas- kuin henkilöstötasollakin voitiin estää. Kehittämisprojektin tarkastelujakson aikana maaliskuusta 2020 lokakuun 2020 loppuun mennessä ei palveluntuottajan palveluiden piirissä olevilla asiakkailla yhdelläkään todettu COVID-19 tartuntaa eikä tapahtunut yhtään jatkotartuntaa COVID-19 positiivisesta työntekijästä toiseen työntekijään tai asiakkaisiin. Myös osatavoitteessa, henkilöstön osaamisen lisäämisessä, onnistuttiin esimerkillisesti. Tulokset osoittavat kehittämisprojektin tuotoksen mukaisen varautumisen ja toimintamallin olevan erityisen tehokas valitussa kontekstissa.
Kehittämisprojektin johtopäätökset tukevat ajatusta siitä, että varautuminen pandemiauhkiin ennalta ja poikkeustilanteiden toiminnan suunnittelu ajoissa, varmistaa menestyksekkään toiminnan ja selviytymisen myös haastavissa poikkeustilanteissa. Näistä erityisesti ei voida liikaa korostaa välitöntä vaikutusta sekä asiakkaiden että henkilöstön terveyteen sekä välillisiä vaikutuksia yleiseen kansanterveyteen, myös mahdollisen poikkeustilanteen jälkeen.
Kehittämisprojektissa ei ollut varsinaista tutkimusosuutta. Aineiston keruu tapahtui kuitenkin kvalitatiivisesti perehtyen systemaattisesti olemassa oleviin tutkimuksiin, julkaisuihin ja toimenpiteisiin kirjallisuuden avulla. Muodostetun teoriapohjan perusteella kehitettiin kehittämisprojektin tuotos. Näin ollen kehittämisprojektin tutkimusotetta voidaan kuvailla myös konstruktiiviseksi. Kehittämisprojektissa noudatettiin lähdekriittistä toimintatapaa. Haasteena teoreettisen viitekehyksen luomisessa oli kuitenkin saatavilla olevan tutkitun tiedon vähyys.
Kehittämisprojektin tuloksena syntyi kirjallinen Power Point-muodossa oleva varautumis- ja toimenpidekäsikirjan pohja, joka on mahdollista suoraan lisätä sähköiselle Moodle-oppimisalustalle Moodle-mobiilikäyttöönoton yhteydessä. Varautumis- ja toimenpidekäsikirjan kokonaisuudet ja sisällöt muokkautuivat teoreettiseen tietoon ja viranomaisohjeisiin perustuen palveluntuottajan yksilöidyt tarpeet ja edellytykset huomioiden.
Kehittämisprojektin tulosten arvioinnin mittareiksi valittiin COVID-19-poikkeustilanteen aikainen kehittämisprojektin tuotoksen mukainen varautuminen sekä toiminta tilanteessa niin että COVID-19 tartunnat ja jatkotartunnat niin asiakas- kuin henkilöstötasollakin voitiin estää. Kehittämisprojektin tarkastelujakson aikana maaliskuusta 2020 lokakuun 2020 loppuun mennessä ei palveluntuottajan palveluiden piirissä olevilla asiakkailla yhdelläkään todettu COVID-19 tartuntaa eikä tapahtunut yhtään jatkotartuntaa COVID-19 positiivisesta työntekijästä toiseen työntekijään tai asiakkaisiin. Myös osatavoitteessa, henkilöstön osaamisen lisäämisessä, onnistuttiin esimerkillisesti. Tulokset osoittavat kehittämisprojektin tuotoksen mukaisen varautumisen ja toimintamallin olevan erityisen tehokas valitussa kontekstissa.
Kehittämisprojektin johtopäätökset tukevat ajatusta siitä, että varautuminen pandemiauhkiin ennalta ja poikkeustilanteiden toiminnan suunnittelu ajoissa, varmistaa menestyksekkään toiminnan ja selviytymisen myös haastavissa poikkeustilanteissa. Näistä erityisesti ei voida liikaa korostaa välitöntä vaikutusta sekä asiakkaiden että henkilöstön terveyteen sekä välillisiä vaikutuksia yleiseen kansanterveyteen, myös mahdollisen poikkeustilanteen jälkeen.