Ikäjohtamisen toteutuminen
Eerola, Kaisa (2020)
Eerola, Kaisa
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428183
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428183
Tiivistelmä
Tutkimuksen taustalla oli esiin noussut tarve ja toimeksiantajayrityksen halu tutkia ikäjohtamisen toteutumista yrityksessä. Lisäksi tutkimuksen taustalla on työn murros yhteiskunnassa, työn ohjaamisen tapojen muuttuminen sekä yleinen trendi hyvinvointiin panostamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, kartoittaa ja kertoa toimeksiantajayrityksessä tapahtuvasta ikäjohtamisesta. Tavoitteena tutkimuksessa oli selvittää henkilöstön kanta kokemastaan ikäjohtamisesta sekä mitä toimeksiantajayrityksen esimiehet ajattelevat ikäjohtamisesta ja kuinka he kokevat siinä onnistuneensa.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisenä, eli triangulaatiota hyödyntäen. Tutkimuksessa
käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta esimiesten näkemysten kartoittamiseen ja kvantitatiivista tutkimusotetta muun henkilöstön mielipiteiden selvittämiseen. Tutkimuksen kvalitatiivinen osuus suoritettiin lomakehaastatteluna ja kvantitatiivinen puolestaan kyselylomakkeen avulla eli strukturoituna haastatteluna. Kyselyt johdettiin tietoperustasta ja tutkimuskysymyksistä.
Saadut tulokset olivat kattavat. Kahta eri tutkimusotetta hyödyntämällä saatiin monipuoliset aineistot kahdesta eri näkökulmasta yrityksen sisältä. Kummankin tutkimusotteen tulokset tukivat toisiaan ja olivat samansuuntaisia. Ikäjohtamiseen oltiin pääosin tyytyväisiä, mutta myös kehityskohteita löytyi. Ikäjohtamisessa oli siis onnistuttu hyvin, vaikka siihen ei oltu aktiivisesti panostettu tai tietoisesti suoritettu.
Tutkimuksen johtopäätöksistä on nähtävissä selkeä yhteys kahden eri tutkimusotteen tulosten välillä. Johtopäätöksissä todetaan ikäjohtamisen olevan jo nykyisellään yrityksessä suhteellisen hyvin hoidettu, mutta myös kehittämisen varaa löytyy.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisenä, eli triangulaatiota hyödyntäen. Tutkimuksessa
käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta esimiesten näkemysten kartoittamiseen ja kvantitatiivista tutkimusotetta muun henkilöstön mielipiteiden selvittämiseen. Tutkimuksen kvalitatiivinen osuus suoritettiin lomakehaastatteluna ja kvantitatiivinen puolestaan kyselylomakkeen avulla eli strukturoituna haastatteluna. Kyselyt johdettiin tietoperustasta ja tutkimuskysymyksistä.
Saadut tulokset olivat kattavat. Kahta eri tutkimusotetta hyödyntämällä saatiin monipuoliset aineistot kahdesta eri näkökulmasta yrityksen sisältä. Kummankin tutkimusotteen tulokset tukivat toisiaan ja olivat samansuuntaisia. Ikäjohtamiseen oltiin pääosin tyytyväisiä, mutta myös kehityskohteita löytyi. Ikäjohtamisessa oli siis onnistuttu hyvin, vaikka siihen ei oltu aktiivisesti panostettu tai tietoisesti suoritettu.
Tutkimuksen johtopäätöksistä on nähtävissä selkeä yhteys kahden eri tutkimusotteen tulosten välillä. Johtopäätöksissä todetaan ikäjohtamisen olevan jo nykyisellään yrityksessä suhteellisen hyvin hoidettu, mutta myös kehittämisen varaa löytyy.