”Semmonen hässäkkä on se arki”: Lapsiperheiden kotipalvelun merkitys perheen hyvinvoinnille vanhempien kokemana
Sisso, Mari (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121327866
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121327866
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää Pielaveden kunnan sosiaalitoimen järjestämää lapsiperheen kotipalvelua vastaamaan paremmin perheiden tarpeita. Tavoitteena oli selvittää lapsiperheiden näkemyksiä kotipalvelun merkityksestä perheiden hyvinvoinnille ja kartoittaa perheiden kokemuksia palvelusta sekä saada selville heidän kokemia kehittämistarpeita. Tutkimusaineisto kerättiin Pielaveden kunnan sosiaalitoimen järjestämän lapsiperheiden kotipalvelun asiakasperheiltä haastattelujen avulla joulukuu 2019- tammikuu 2020 välisenä aikana.
Tutkimusaineiston perusteella lapsiperheet tunnistivat lukuisia haasteita perheidensä hyvinvoinnin toteutumiselle. Vanhemmat kokivat olevansa kuormittuneita ja tinkivät oman hyvinvointinsa huolehtimisesta lasten tarpeiden edellä. Perheet kokivat lapsiperheiden kotipalvelulla olleen pääsääntöisesti myönteisiä vaikutuksia perheen hyvinvoinnille, mutta samalla he kokivat avun hakemisen olevan vaikeaa. Kehittämistarpeiksi perheet nostivat toisen työntekijän sekä virka-ajan ulkopuolisen palvelun lisäämisen, jonka avulla palvelu olisi paremmin käytettävissä perheiden tarpeisiin.
Perheet kokevat hyvinvointinsa olevan uhattuna. Arki lapsiperheissä kuvautuu haasteellisena ja kuormittavana. Lapsiperheiden kotipalvelu tavoittaa oikean kohderyhmän osittain, ulkopuolelle jää se ikäryhmä, josta lastensuojeluilmoituksia yleisesti tehdään alueella eniten. Sosiaalihuollon palvelun kykyyn auttaa ei luoteta ja kynnys hakea apua sosiaalihuollosta on suuri. Palvelun kynnyksettömään saatavuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Kynnystä madaltaakseen lapsiperheiden kotipalvelun järjestämisestä tulisi sopia poikkihallinnollisen yhteistyön keinoin, siten että palvelun kynnyksettömyys ja joustavuus etenkin palveluajoissa toteutuisi entistä paremmin.
Tutkimusaineiston perusteella lapsiperheet tunnistivat lukuisia haasteita perheidensä hyvinvoinnin toteutumiselle. Vanhemmat kokivat olevansa kuormittuneita ja tinkivät oman hyvinvointinsa huolehtimisesta lasten tarpeiden edellä. Perheet kokivat lapsiperheiden kotipalvelulla olleen pääsääntöisesti myönteisiä vaikutuksia perheen hyvinvoinnille, mutta samalla he kokivat avun hakemisen olevan vaikeaa. Kehittämistarpeiksi perheet nostivat toisen työntekijän sekä virka-ajan ulkopuolisen palvelun lisäämisen, jonka avulla palvelu olisi paremmin käytettävissä perheiden tarpeisiin.
Perheet kokevat hyvinvointinsa olevan uhattuna. Arki lapsiperheissä kuvautuu haasteellisena ja kuormittavana. Lapsiperheiden kotipalvelu tavoittaa oikean kohderyhmän osittain, ulkopuolelle jää se ikäryhmä, josta lastensuojeluilmoituksia yleisesti tehdään alueella eniten. Sosiaalihuollon palvelun kykyyn auttaa ei luoteta ja kynnys hakea apua sosiaalihuollosta on suuri. Palvelun kynnyksettömään saatavuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Kynnystä madaltaakseen lapsiperheiden kotipalvelun järjestämisestä tulisi sopia poikkihallinnollisen yhteistyön keinoin, siten että palvelun kynnyksettömyys ja joustavuus etenkin palveluajoissa toteutuisi entistä paremmin.