Perehdytyksen toteuttaminen z-sukupolvelle
Vattu, Pauliina (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428108
Tiivistelmä
Perehdytys on yritykselle välttämätön prosessi. Usein sen kaikkialle ulottuvia vaikutuksia ei kuitenkaan nähdä eikä siihen panosteta riittävästi. Työn tavoitteena oli selvittää toimeksiantajayritys Pakkahuoneen perehdytykseen vaikuttavat tekijät sekä z-sukupolvea edustavan henkilökunnan tarpeet, sekä luoda nämä tekijät huomioiva perehdytyssuunnitelma.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena käyttämällä useita laadullisia aineistonkeruumenetelmiä. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin neljää yrityksessä työskentelevää ihmistä kolmelta eri hierarkiatasolta. Haastattelut toteutettiin keväällä 2020 puolistrukturoituina haastatteluina. Tavoitteena oli selvittää toimeksiantajayrityksen perehdytyksen nykytila sekä haasteet. Haastatteluiden sekä tietoperustan pohjalta luotiin perehdytyssuunnitelma. Tutkimuksen toisessa vaiheessa suunnitelma laitettiin käytäntöön ja sen toteutumista havainnoitiin kesä-elokuun ajan tutkimuspäiväkirjaa pitämällä. Tutkimuksen kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa perehdyttäjiä sekä kahvilan esimiestä ryhmähaastateltiin syksyllä 2020, minkä lisäksi perehdytettyjen kokemuksia selvitettiin sähköpostitse. Tavoitteena oli selvittää perehdytyssuunnitelman kehityskohdat. Tutkimusaineiston analysoinnissa hyödynnetiin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä ja teemoittelua.
Tutkimuksen ensimmäinen vaihe osoitti, että haasteita yrityksen perehdytykselle toi hektinen työympäristö, sesonkiluonteisuus ja työsuhteen lyhyys, toimintojen suuri määrä sekä työntekijöiden nuori ikä. Lisäksi tutkimuksen toinen ja kolmas vaihe osoittivat, että perehdytysprosessissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota perehdyttäjien lukumäärään ja heidän ohjaukseensa, uusien työntekijöiden jatkuvaan käytännön ohjaukseen sekä perehdytyskeskusteluihin.
Tutkimus toi lisätietoa toimeksiantajayrityksen haasteista sekä vahvisti perehdytykseen panostamisen merkitystä. Lisäksi tutkimus voi auttaa työnantajia ymmärtämään paitsi perehdytyksen merkityksen, myös rakentamaan z-sukupolven huomioiva perehdytysprosessi.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena käyttämällä useita laadullisia aineistonkeruumenetelmiä. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin neljää yrityksessä työskentelevää ihmistä kolmelta eri hierarkiatasolta. Haastattelut toteutettiin keväällä 2020 puolistrukturoituina haastatteluina. Tavoitteena oli selvittää toimeksiantajayrityksen perehdytyksen nykytila sekä haasteet. Haastatteluiden sekä tietoperustan pohjalta luotiin perehdytyssuunnitelma. Tutkimuksen toisessa vaiheessa suunnitelma laitettiin käytäntöön ja sen toteutumista havainnoitiin kesä-elokuun ajan tutkimuspäiväkirjaa pitämällä. Tutkimuksen kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa perehdyttäjiä sekä kahvilan esimiestä ryhmähaastateltiin syksyllä 2020, minkä lisäksi perehdytettyjen kokemuksia selvitettiin sähköpostitse. Tavoitteena oli selvittää perehdytyssuunnitelman kehityskohdat. Tutkimusaineiston analysoinnissa hyödynnetiin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä ja teemoittelua.
Tutkimuksen ensimmäinen vaihe osoitti, että haasteita yrityksen perehdytykselle toi hektinen työympäristö, sesonkiluonteisuus ja työsuhteen lyhyys, toimintojen suuri määrä sekä työntekijöiden nuori ikä. Lisäksi tutkimuksen toinen ja kolmas vaihe osoittivat, että perehdytysprosessissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota perehdyttäjien lukumäärään ja heidän ohjaukseensa, uusien työntekijöiden jatkuvaan käytännön ohjaukseen sekä perehdytyskeskusteluihin.
Tutkimus toi lisätietoa toimeksiantajayrityksen haasteista sekä vahvisti perehdytykseen panostamisen merkitystä. Lisäksi tutkimus voi auttaa työnantajia ymmärtämään paitsi perehdytyksen merkityksen, myös rakentamaan z-sukupolven huomioiva perehdytysprosessi.