Kokonaisketterä-viitekehys apuna projektien aikatauluhaasteissa
Lundén, Teemu (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428064
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Tilastokeskuksen projektien aikataulupoikkeamia eli sitä, miten projektit ovat pysyneet alkuperäisissä, suunnitelluissa aikatauluissa. Tavoitteena oli kerätä tietoa ja löytää mahdollisia syitä projektien viivästymisille. Opinnäytetyön kehittämistehtävässä vastattiin tutkimuksen aikana löydettäviin ongelmiin ja haasteisiin käytännön tasolla, ottamalla käyttöön kokonaisketterä-malli projektihallinnan välineenä. Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi Valtiovarainministeriön alaisuudessa oleva Tilastokeskus, jonka ydintehtävänä on yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemus tiedoksi ja tietopalveluksi. Opinnäytetyö ja siihen liittyvä kehittämistehtävä toteutettiin syksyn 2019 ja kevään 2020 aikana.
Opinnäytetyön tutkimuksellisessa, kvalitatiivisessa osiossa tarkasteltiin sekä Tilastokeskuksen projektien loppuraportteja (vuodet 2017-2018) että toteutettiin ryhmähaastattelu (n=3). Haastatteluiden avulla tarkennettiin loppuraporttien kautta kerättyä tietoa. Haastattelut tekivät näkyväksi projekteissa työskennelleiden henkilöiden kokemuksia projekteihin kohdistuvista haasteista. Opinnäytetyön kehittämistehtävässä otettiin kokonaisketterä menetelmä käyttöön ensimmäistä kertaa yhdessä käynnissä olevista hankkeista ja mallinnettiin hankkeen tarpeisiin hyödynnettävä projektitoiminnan malli, jota on mahdollista hyödyntää myös muissa organisaation hankkeissa. Kokonaisketterä-menetelmäkokeilun päätteeksi toteutettiin kysely, jonka tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä muutokseen osallistuneiden henkilöiden näkemyksistä ja kehittämistehtävän vaikutuksista. Muutosta toteutettiin Anneli Valpolan (2004) muutosjohtamisen oppeja hyödyntäen.
Tulokset osoittavat, että projektien epäonnistumiseen voi olla useitakin syitä, jotka vaikuttavat aikataulussa viivästymiseen. Epäonnistumisten eliminointiin paras vaikuttamisen mahdollisuus ja ennalta ehkäiseminen tapahtuu erityisesti projektin valmisteluvaiheessa.
Opinnäytetyön keskeisenä johtopäätöksenä on, että kokonaisketterän-viitekehysmallin käyttöönotto parantaa laajojen kokonaisuuksien hallintaa mahdollistaen strukturoidumman kehittämisen. Kun käytössä on kokonaisketterä-malli, projektissa tapahtuva kehittäminen voidaan sitoa tavoitteisiin, joka mahdollistaa hyötyjen mittaamisen. Erityisesti kokonaisketterä viitekehyksessä käytettävä ajattelumalli mahdollistaa projektin osittamisen ja täten paremman ymmärryksen työmäärästä ja aikataulusta.
Opinnäytetyön tutkimuksellisessa, kvalitatiivisessa osiossa tarkasteltiin sekä Tilastokeskuksen projektien loppuraportteja (vuodet 2017-2018) että toteutettiin ryhmähaastattelu (n=3). Haastatteluiden avulla tarkennettiin loppuraporttien kautta kerättyä tietoa. Haastattelut tekivät näkyväksi projekteissa työskennelleiden henkilöiden kokemuksia projekteihin kohdistuvista haasteista. Opinnäytetyön kehittämistehtävässä otettiin kokonaisketterä menetelmä käyttöön ensimmäistä kertaa yhdessä käynnissä olevista hankkeista ja mallinnettiin hankkeen tarpeisiin hyödynnettävä projektitoiminnan malli, jota on mahdollista hyödyntää myös muissa organisaation hankkeissa. Kokonaisketterä-menetelmäkokeilun päätteeksi toteutettiin kysely, jonka tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä muutokseen osallistuneiden henkilöiden näkemyksistä ja kehittämistehtävän vaikutuksista. Muutosta toteutettiin Anneli Valpolan (2004) muutosjohtamisen oppeja hyödyntäen.
Tulokset osoittavat, että projektien epäonnistumiseen voi olla useitakin syitä, jotka vaikuttavat aikataulussa viivästymiseen. Epäonnistumisten eliminointiin paras vaikuttamisen mahdollisuus ja ennalta ehkäiseminen tapahtuu erityisesti projektin valmisteluvaiheessa.
Opinnäytetyön keskeisenä johtopäätöksenä on, että kokonaisketterän-viitekehysmallin käyttöönotto parantaa laajojen kokonaisuuksien hallintaa mahdollistaen strukturoidumman kehittämisen. Kun käytössä on kokonaisketterä-malli, projektissa tapahtuva kehittäminen voidaan sitoa tavoitteisiin, joka mahdollistaa hyötyjen mittaamisen. Erityisesti kokonaisketterä viitekehyksessä käytettävä ajattelumalli mahdollistaa projektin osittamisen ja täten paremman ymmärryksen työmäärästä ja aikataulusta.