Auttamisryhmätoiminnan valmiudet ja tarve taajama-alueen ulkopuolella

Abstract

Suomessa sairaalan ulkopuolisia sydänpysähdyksiä tapahtuu 51/100 000 asukasta kohti vuodessa. Suomessa on suuria eroavaisuuksia hoidon laadussa ja näin ollen myös selviytymismahdollisuuksissa. Keski-Suomessa pilotoitava Nopean avun apurit eli NaApurit-hanke pyrkii vähentämään alueiden eriarvoisuutta ja parantamaan avun saatavuutta sydänpysähdys- ja tulipalotilanteissa. Hankkeen tavoite on valmentaa auttajaryhmiä, jotka saavat elottomuus- ja tulipalotilanteissa hälytyksen suoraan hätäkeskukselta. Tämän lisäksi hankkeen tarkoitus on lisätä maaseudun asukkaiden tietämystä auttamiskeinoista. Tavoitteena on, että avun saamisen vasteajat lyhenevät ja näin ollen sydänpysähdyksistä ja tulipaloista johtuvat vauriot vähenevät. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää auttajaryhmiltä heidän kokemuksiaan auttamistoiminnan valmiudesta sekä auttajaryhmätoiminnan koetusta tarpeesta omassa kylässä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa NaApurit-hankkeelle. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä NaApurit-hankkeen kanssa laadullisena tutkimuksena SWOT-analyysiä hyödyntäen. Opinnäytetyön tuloksista tuli ilmi, että auttajaryhmätoiminta koetaan tarpeellisena. Auttajaryhmätoiminnan koettu valmius jakoi mielipiteitä auttajaryhmän jäsenten kesken. Toisten mielestä ryhmän valmiudet olivat hyvät, kun taas toisten mielestä hankkeen keskeneräisyyden vuoksi ei. Vastauksista nousi ilmi auttajaryhmän jäsenten kokevan, että säännölliset koulutukset parantaisivat toiminnan valmiuksia. Esimerkiksi elvyttäminen ei ole rutiinia ja säännöllinen kouluttautuminen ja kertaaminen antaisivat varmuutta toimia tilanteen tullen.