Vuotovesien vaikutukset jätevedenpumppaamoiden toimintaan
Hyttinen, Ville (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428041
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121428041
Tiivistelmä
Jätevesiverkoston vuotovesistä aiheutuu vuosittain kustannuksia vesihuoltolaitoksien toiminnalle. Vuotovedet ovat jätevesiverkostoon sisään päin vuotavia sinne kuulumattomia pinta- ja pohjavesiä. Ne päätyvät verkostoon rikkinäisistä verkostorakenteista, joko maaperästä imeytymällä tai pintarakenteiden kautta. Vuotovesimäärät kasvavat sateiden ja lumien sulamisen aikaan ja voivat aiheuttaa pumppaamoilla kapasiteetin ylittymisiä.
Alva-yhtiöillä jätevesiverkoston vuotovesiprosentti on keskimäärin 44 %. Työssä tutkittiin vuotovesien vaikutuksia jätevedenpumppaamoilla sekä viettoviemäreissä. Tarkempana alueena tutkittiin Jyväskylän Kortemäkeä, jonne tullaan tulevina vuosina tekemään aluesaneeraus huonokuntoisen verkoston takia. Verkostolle tehtiin mallinnuksia, joiden avulla arvioitiin saneerauksen vaikutuksia pumppaamoilla virtaamamuutosten osalta.
Työssä kerättiin käyttödataa pumppaamoilta, joihin kuului virtausmittauksia, sähkönkulutuksia sekä kunnossapitotietoja. Lisäksi Vuove-insinöörien alueelle suorittamia vuotovesimittauksia hyödynnettiin laskennassa ja mallinnuksissa.
Tuloksina saatiin selville vuotovesien toiminnallisia vaikutuksia verkostossa sekä pumppaamoilla sekä saatiin tehtyä mallinnukset alueen verkoston nykytilanteesta, ja verrokkina arvioita tulevasta tilanteesta. Nykytilanteessa alueen viemärit ovat ylimitoitettuja. Saneeraukselle tehtiin kannattavuuslaskelmia käyttäen verrokkina aiemmin suoritettuja saneerauksia ja niiden tuloksia sekä olettamuksia vähentyvistä vuotovesimääristä.
Vesihuoltolaitokset pyrkivät vähentämään vuotovesimääriä aluesaneerauksilla. Saneerausten kohdentaminen on tärkeää, ja kuntotutkimuksilla on suuri rooli oikeiden saneerauskohteiden valintaan.
Alva-yhtiöillä jätevesiverkoston vuotovesiprosentti on keskimäärin 44 %. Työssä tutkittiin vuotovesien vaikutuksia jätevedenpumppaamoilla sekä viettoviemäreissä. Tarkempana alueena tutkittiin Jyväskylän Kortemäkeä, jonne tullaan tulevina vuosina tekemään aluesaneeraus huonokuntoisen verkoston takia. Verkostolle tehtiin mallinnuksia, joiden avulla arvioitiin saneerauksen vaikutuksia pumppaamoilla virtaamamuutosten osalta.
Työssä kerättiin käyttödataa pumppaamoilta, joihin kuului virtausmittauksia, sähkönkulutuksia sekä kunnossapitotietoja. Lisäksi Vuove-insinöörien alueelle suorittamia vuotovesimittauksia hyödynnettiin laskennassa ja mallinnuksissa.
Tuloksina saatiin selville vuotovesien toiminnallisia vaikutuksia verkostossa sekä pumppaamoilla sekä saatiin tehtyä mallinnukset alueen verkoston nykytilanteesta, ja verrokkina arvioita tulevasta tilanteesta. Nykytilanteessa alueen viemärit ovat ylimitoitettuja. Saneeraukselle tehtiin kannattavuuslaskelmia käyttäen verrokkina aiemmin suoritettuja saneerauksia ja niiden tuloksia sekä olettamuksia vähentyvistä vuotovesimääristä.
Vesihuoltolaitokset pyrkivät vähentämään vuotovesimääriä aluesaneerauksilla. Saneerausten kohdentaminen on tärkeää, ja kuntotutkimuksilla on suuri rooli oikeiden saneerauskohteiden valintaan.