Transformatiivinen johtaminen palveluyksikössä
Leed, Hanna (2020)
Leed, Hanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120927053
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin transformatiivisen johtamisen määrää palveluyksikön myyntiin suunnatuissa yhdessätoista contact center-toimipisteessä. Keskenään kilpailuasetelmassa olevat toimipisteet jakavat niukasti osaamistaan, joten tutkimuksen tavoitteena on selvittää johtamistapojen eroja ja auttaa palveluyksikön esimiestyön kehittämisessä.
Tutkimuksen aineisto hankittiin käyttämällä Kouzes ja Posnerin the Leadership practices inventory-kyselyä, joka koostuu hyvän johtajan ominaisuuksista. Kysely on 30-kohtainen ja mittarina on 10 portainen Likert-asteikko. Tutkittavat täyttivät tutkimuslomakkeen sähköisesti Webropolin järjestelmässä omalla työajallaan. Vastausprosenteiksi saatiin 64–78. Lisäksi tutkimuslomake sisälsi syvemmän ymmärryksen saavuttamiseksi avoimia kysymyksiä johtamisen vahvuuksista ja tuentarpeista, sekä johtamistapojen vaikutuksista työntekijään. Tutkimuksen tulokset analysoitiin varianssianalyysillä, jonka tarkoituksena oli pyrkiä selvittämään taustamuuttujien merkitsevyyttä arvioihin.
Tutkimustulosten perusteella esimiehet arvioivat käyttävänsä useammin transformatiivista johtamista kuin mitä työntekijät havaitsivat. Arvioissa oli runsas keskihajonta, joten palveluyksikön sisällä on eroja. Transformatiivisen johtamisen havaintoihin merkitseviä taustamuuttujia oli myyntineuvottelijoilla toimipiste, työkokemuksen pituus, ikä ja sukupuoli. Muiden työntekijöiden havainnoissa merkitseväksi nousi kaupunki. Itsearvioissa ainoa merkitsevä taustamuuttuja oli työkokemuksen pituus.
Palveluyksikön on jatkossa selvitettävä, miksi toimipisteiden johtamistavat poikkeavat toisistaan ja miksi eri taustamuuttujilla on merkitystä arvioihin. Tuloksista on tarkasteltava erityisesti vähiten havainnoidut menetelmät ja pohdittava niiden vaikutusta ja lisäämistä esimiestyöhön. Palveluyksikkö voi tutkimuksen avulla pyrkiä lisäämään transformatiivisia johtamistapoja, joilla on tutkitusti useita positiivisia vaikutuksia työyhteisöön.
Tutkimuksen aineisto hankittiin käyttämällä Kouzes ja Posnerin the Leadership practices inventory-kyselyä, joka koostuu hyvän johtajan ominaisuuksista. Kysely on 30-kohtainen ja mittarina on 10 portainen Likert-asteikko. Tutkittavat täyttivät tutkimuslomakkeen sähköisesti Webropolin järjestelmässä omalla työajallaan. Vastausprosenteiksi saatiin 64–78. Lisäksi tutkimuslomake sisälsi syvemmän ymmärryksen saavuttamiseksi avoimia kysymyksiä johtamisen vahvuuksista ja tuentarpeista, sekä johtamistapojen vaikutuksista työntekijään. Tutkimuksen tulokset analysoitiin varianssianalyysillä, jonka tarkoituksena oli pyrkiä selvittämään taustamuuttujien merkitsevyyttä arvioihin.
Tutkimustulosten perusteella esimiehet arvioivat käyttävänsä useammin transformatiivista johtamista kuin mitä työntekijät havaitsivat. Arvioissa oli runsas keskihajonta, joten palveluyksikön sisällä on eroja. Transformatiivisen johtamisen havaintoihin merkitseviä taustamuuttujia oli myyntineuvottelijoilla toimipiste, työkokemuksen pituus, ikä ja sukupuoli. Muiden työntekijöiden havainnoissa merkitseväksi nousi kaupunki. Itsearvioissa ainoa merkitsevä taustamuuttuja oli työkokemuksen pituus.
Palveluyksikön on jatkossa selvitettävä, miksi toimipisteiden johtamistavat poikkeavat toisistaan ja miksi eri taustamuuttujilla on merkitystä arvioihin. Tuloksista on tarkasteltava erityisesti vähiten havainnoidut menetelmät ja pohdittava niiden vaikutusta ja lisäämistä esimiestyöhön. Palveluyksikkö voi tutkimuksen avulla pyrkiä lisäämään transformatiivisia johtamistapoja, joilla on tutkitusti useita positiivisia vaikutuksia työyhteisöön.