Työhyvinvoinnin edistäminen hyvinvointianalyysin avulla Kyyhkylän kuntoutuskeskuksen työntekijöille
Nieminen, Piia; Simula, Tiina (2011)
Nieminen, Piia
Simula, Tiina
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112515555
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112515555
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli edistää työhyvinvointia Kyyhkylän kuntoutuskeskuksen työnteki-jöillä hyvinvointianalyysin avulla. Työhyvinvointiin pyrittiin vaikuttamaan hyvinvointinalyysin ja siihen liittyvien ryhmätilaisuuksien ja yksilöllisen palautteen avulla.
Tutkimuksessa käytettävä mittari oli hyvinvointianalyysi, joka mittaa elimistön fysiologisia muutoksia sydämen sykkeestä. Hyvinvointianalyysimittaus ajoittui keväälle 2011. Informoidulla kyselyllä selvitet-tiin tutkittavien stressin määrää ja siihen vaikuttavia tekijöitä, palautumista ja sen riittävyyttä sekä hy-vinvointianalyysimittauksen vaikututusta työhyvinvointiin. Tutkimukseen osallistui 9 vapaaehtoista eri ammattiryhmien edustajaa. Lopulliset tulokset koskevat hyvinvointianalyysin ryhmäpalautteen osalta 8 henkilöä. Alkukyselyn lopulliset tulokset koskevat 9 henkilöä ja loppukyselyn tulokset 7 henkilöä, kah-den vastaus lomakkeen puuttuessa.
Opinnäytetyömme tulosten mukaan ennen hyvinvointianalyysia vähän alle puolet koki itsensä työssä keskimääräistä stressaantuneemmaksi. Stressaavimmiksi asioiksi työssä nousivat mm. kiire sekä työssä ja työajoissa tapahtuvat muutokset. Hieman yli puolet koki pystyvänsä vaikuttamaan edellisiin. Mittauksen perusteella stressireaktioita työpäivästä oli 48%, mikä on keskimääräistä hieman parempi tulos.
Hyvinvointianalyysin perusteella palautumista työpäivän aikana oli 31%, joka on keskimääräistä hieman parempi tulos. Palautuminen unen aikana oli hyvää. Työstressistä palauduttiin parhaiten sosiaalisten suhteiden ja harrastusten avulla. Valtaosa koki palautuvansa työstä mm. taukojen, vapaapäivien ja yö-unen avulla. Palautumisen osalta suurin osa koki viikkovapaiden riittävän palautumiseen, eniten ongel-mia koettiin taukojen riittämättömyydessä työpäivän aikana.
Hyvinvointianalyysin jälkeen useilla tutkittavilla ei ollut tarvetta tehdä muutoksia työhyvinvoinnin edis-tämiseksi mikä kertoo siitä, että työstressin hallinta on onnistunutta tai mittausaika ei ollut vaativin kii-reen osalta. Osalle oli tärkeää huomioida yksilötasolla taukojen pitäminen työpäivän aikana ja vapaa-ajan liikunnan lisääminen. Tutkimuksen perusteella toivottiin muutoksia kiireaikoihin, työpäivän pituuteen ja muutoksia työhön ja työtehtäviin. Näihin muutoksiin olisi mahdollista vaikuttaa yksilön lisäksi myös organisaation tasolla.
Tämän tutkimuksen perusteella tutkimuksen ajankohta ei sattunut kiireisimmälle ajanjaksolle, joten jat-kossa voisi ajatella tutkittavan kiireellistä ajankohtaa ja verrata tulosten mahdollisia eroja. Tutkimuksessa käytettävää toimintamallia voisi hyödyntää työhyvinvoinnin kartoittamista työpaikoilla.
Tutkimuksessa käytettävä mittari oli hyvinvointianalyysi, joka mittaa elimistön fysiologisia muutoksia sydämen sykkeestä. Hyvinvointianalyysimittaus ajoittui keväälle 2011. Informoidulla kyselyllä selvitet-tiin tutkittavien stressin määrää ja siihen vaikuttavia tekijöitä, palautumista ja sen riittävyyttä sekä hy-vinvointianalyysimittauksen vaikututusta työhyvinvointiin. Tutkimukseen osallistui 9 vapaaehtoista eri ammattiryhmien edustajaa. Lopulliset tulokset koskevat hyvinvointianalyysin ryhmäpalautteen osalta 8 henkilöä. Alkukyselyn lopulliset tulokset koskevat 9 henkilöä ja loppukyselyn tulokset 7 henkilöä, kah-den vastaus lomakkeen puuttuessa.
Opinnäytetyömme tulosten mukaan ennen hyvinvointianalyysia vähän alle puolet koki itsensä työssä keskimääräistä stressaantuneemmaksi. Stressaavimmiksi asioiksi työssä nousivat mm. kiire sekä työssä ja työajoissa tapahtuvat muutokset. Hieman yli puolet koki pystyvänsä vaikuttamaan edellisiin. Mittauksen perusteella stressireaktioita työpäivästä oli 48%, mikä on keskimääräistä hieman parempi tulos.
Hyvinvointianalyysin perusteella palautumista työpäivän aikana oli 31%, joka on keskimääräistä hieman parempi tulos. Palautuminen unen aikana oli hyvää. Työstressistä palauduttiin parhaiten sosiaalisten suhteiden ja harrastusten avulla. Valtaosa koki palautuvansa työstä mm. taukojen, vapaapäivien ja yö-unen avulla. Palautumisen osalta suurin osa koki viikkovapaiden riittävän palautumiseen, eniten ongel-mia koettiin taukojen riittämättömyydessä työpäivän aikana.
Hyvinvointianalyysin jälkeen useilla tutkittavilla ei ollut tarvetta tehdä muutoksia työhyvinvoinnin edis-tämiseksi mikä kertoo siitä, että työstressin hallinta on onnistunutta tai mittausaika ei ollut vaativin kii-reen osalta. Osalle oli tärkeää huomioida yksilötasolla taukojen pitäminen työpäivän aikana ja vapaa-ajan liikunnan lisääminen. Tutkimuksen perusteella toivottiin muutoksia kiireaikoihin, työpäivän pituuteen ja muutoksia työhön ja työtehtäviin. Näihin muutoksiin olisi mahdollista vaikuttaa yksilön lisäksi myös organisaation tasolla.
Tämän tutkimuksen perusteella tutkimuksen ajankohta ei sattunut kiireisimmälle ajanjaksolle, joten jat-kossa voisi ajatella tutkittavan kiireellistä ajankohtaa ja verrata tulosten mahdollisia eroja. Tutkimuksessa käytettävää toimintamallia voisi hyödyntää työhyvinvoinnin kartoittamista työpaikoilla.