Kaarinan kaupungin kiinteistöjen kuntoarviomallin kehityshanke
Salopää, Ville (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121528478
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121528478
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli laatia Kaarinan kaupungille yhtenäinen kuntoarviointi malli ja kartoittaa kehitettyyn malliin jatkokehitysideoita. Laaditun mallin mukaan tehdään jatkossa kaikkien Kaarinan kaupungin kiinteistöjen kuntoarviot. Yhtenäisen kuntoarvioraportin on tarkoitus helpottaa kunnossapidon henkilöstöä tulkitsemaan eri asiantuntijayritysten laatimia raportteja.
Kehitetty kuntoarviomalli laadittiin yhteistyössä Sitowise Oy:n ja Kaarinan kaupungin kunnossapitoyksikön kanssa. Mallin laadinta pohjautui voimassa oleviin rakennusmääräyksiin ja -ohjeistuksiin, joita käydään läpi tämän työn kirjallisuuskatsauksessa. Jatkokehitysideoita etsittiin haastattelemalla Kaarinan kaupungin puitesopimuskumppaneita sekä Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöpäälliköitä.
Sovellettu tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja tutkimushaastattelut olivat teemahaastatteluja. Teemahaastattelut toteutettiin kaikille viidelle puitesopimuskumppaniyritykselle sekä kahdelle Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöpäällikölle. Haastatteluissa saatuja tuloksia analysoitiin ja käytettiin hyödyksi mallin jatkokehittämisessä.
Tutkimuksen tuloksena havaittiin auditointimallien olevan hyödyllisiä kiinteistöjen kunnossapidon työkaluja. Auditointimalleilla pystytään säästämään kunnossapidon henkilöresursseissa sekä tutkimuskustannuksissa.
Tutkimuksen pohjalta saatiin auditointimalliin jatkokehitysideoita, jotka ovat esitetty tämän työn johtopäätökset ja kehitysehdotukset -osiossa. Kaarinan kaupungilla on halutessaan mahdollisuus jatkaa auditointimallin kehittämistä saatujen jatkokehitysideoiden mukaan.
Kehitetty kuntoarviomalli laadittiin yhteistyössä Sitowise Oy:n ja Kaarinan kaupungin kunnossapitoyksikön kanssa. Mallin laadinta pohjautui voimassa oleviin rakennusmääräyksiin ja -ohjeistuksiin, joita käydään läpi tämän työn kirjallisuuskatsauksessa. Jatkokehitysideoita etsittiin haastattelemalla Kaarinan kaupungin puitesopimuskumppaneita sekä Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöpäälliköitä.
Sovellettu tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja tutkimushaastattelut olivat teemahaastatteluja. Teemahaastattelut toteutettiin kaikille viidelle puitesopimuskumppaniyritykselle sekä kahdelle Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöpäällikölle. Haastatteluissa saatuja tuloksia analysoitiin ja käytettiin hyödyksi mallin jatkokehittämisessä.
Tutkimuksen tuloksena havaittiin auditointimallien olevan hyödyllisiä kiinteistöjen kunnossapidon työkaluja. Auditointimalleilla pystytään säästämään kunnossapidon henkilöresursseissa sekä tutkimuskustannuksissa.
Tutkimuksen pohjalta saatiin auditointimalliin jatkokehitysideoita, jotka ovat esitetty tämän työn johtopäätökset ja kehitysehdotukset -osiossa. Kaarinan kaupungilla on halutessaan mahdollisuus jatkaa auditointimallin kehittämistä saatujen jatkokehitysideoiden mukaan.