Kasvattajien näkemyksiä kirjallisuuskasvatuksen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa
Mattsson, Veera (2020)
Avaa tiedosto
Lataukset:
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628585
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628585
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kasvattajien näkemyksiä kirjallisuuskasvatuksen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön tarkoitus oli saada selville, miten kirjallisuuskasvatusta toteutettiin, mitkä tekijät tukivat kirjallisuuskasvatuksen toteutumista ja mitkä tekijät toivat mahdollisia haasteita kirjallisuuskasvatuksellisen toiminnan toteutumiselle.
Tietoperustassa tarkasteltiin kirjallisuuskasvatuksellista toimintaa kirjallisuuden valinnan, lukuhetkien, sanataiteen sekä ympäristön ja yhteistyön kautta. Sen lisäksi tietoperustassa avattiin varhaiskasvatuksen tarkoitusta ja tehtävää kielen ja ilmaisun tukemisessa. Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisen kyselyn avulla. Kyselyyn vastasi yksitoista Kanta-Hämeessä työskentelevää varhaiskasvatuksen työntekijää. Kyselyn vastaukset analysoitiin teemoittelemalla ja kvantifioimalla.
Tulosten mukaan yleisimpiä ryhmissä käytettyjä menetelmiä olivat lukuhetket ja loruleikit. Kirjallisuuskasvatusta tukevia tekijöitä olivat vuorovaikutus, lasten osallisuus ja aikuisen rooli innostajana. Lasten mahdollisuus osallistua valintatilanteisiin ja pienryhmätoiminta tukivat kirjallisuuskasvatuksen toteutumista. Haasteita toivat muun muassa työntekijöiden vähyys ja ryhmästä toiseen siirtely sekä kiire.
Tietoperustassa tarkasteltiin kirjallisuuskasvatuksellista toimintaa kirjallisuuden valinnan, lukuhetkien, sanataiteen sekä ympäristön ja yhteistyön kautta. Sen lisäksi tietoperustassa avattiin varhaiskasvatuksen tarkoitusta ja tehtävää kielen ja ilmaisun tukemisessa. Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisen kyselyn avulla. Kyselyyn vastasi yksitoista Kanta-Hämeessä työskentelevää varhaiskasvatuksen työntekijää. Kyselyn vastaukset analysoitiin teemoittelemalla ja kvantifioimalla.
Tulosten mukaan yleisimpiä ryhmissä käytettyjä menetelmiä olivat lukuhetket ja loruleikit. Kirjallisuuskasvatusta tukevia tekijöitä olivat vuorovaikutus, lasten osallisuus ja aikuisen rooli innostajana. Lasten mahdollisuus osallistua valintatilanteisiin ja pienryhmätoiminta tukivat kirjallisuuskasvatuksen toteutumista. Haasteita toivat muun muassa työntekijöiden vähyys ja ryhmästä toiseen siirtely sekä kiire.