Kirjallisuusvienti liiketoimintana : kannattavuus ja tulojen jakautuminen eri osapuolille
Elomaa, Henry (2020)
Elomaa, Henry
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121628725
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa kirjallisuusviennin liiketaloudellisia mahdollisuuksia erityisesti agentuurin näkökulmasta. Kysymykset kannattavuudesta ja tulonjaosta eri toimijoille ovat erityisen huomion kohteena. Toisena tavoitteena on jäsentää hankittu tieto ja ymmärrys hyväksi kokonaisuudeksi.
Kustannusalan ja käännösoikeuksien viennin talouspuolesta ei ole tehty julkista esitystä, opinnäytetyötä tai kirjaa. Aiheen valinta oli mielenkiintoinen mahdollisuus oppia alan erityispiirteet ja luoda esitys asiasta.
Työ muodostuu teoreettisesta ja empiirisestä osasta. Teoreettisessa osassa tarkastellaan kirjallisuusvientiä liiketoimintana. Lähdeaineistona on käytetty kustannusalaa sekä kirjavientiä käsittelevää kirjallisuutta ja kannattavuuden kysymyksissä liiketalouden kirjallisuutta. Internet-lähteinä on hyödynnetty relevantteja artikkeleja alan toimijoiden verkkosivuilta ja muutamia uutisartikkeleja. Empiirinen osa käsittää kotimaisille kirjallisuusagentuureille tehdyn haastattelun ja siihen saatujen vastausten tarkastelun.
Lopputuloksena työssä muodostui kokonaiskatsaus kirjallisuusviennistä, kirjallisuusagentuurin näkökulmasta. Kirjallisuusagentuurin kannattavuuden määrittävät käännössopimuksen raha-arvo, saadut ennakot ja rojaltitulot myynnistä. Lisäksi kirjallisuuden vientikeskus Fili helpottaa agentuurien taloudellista tilannetta myöntämällä vientiprojekteihin rahoitusta. Käännösoikeuksien myynti voidaan nähdä pitkän ajan investointina, joka vaatii alussa pääomaa, kunnes käännössopimus syntyy ja ulkomailta saadaan myyntituloja.
Empiirisen osan kyselyn vastaukset vahvistavat teoriaosion päätelmät ja tarjoavat tärkeitä näkökulmia teorian tueksi. Vastauksissa toiminnan ylläpitäminen pelkillä sopimuksista saaduilla ennakoilla koetaan vaikeaksi tai mahdottomaksi. Agentuurien toimenkuvaan liittyykin olennaisesti taito löytää rahoitusta. Toinen esille noussut huomio näin pandemian aikana on se, että menestykseen vaikuttavat myös kirjallisuusalan ulkopuoliset tekijät. Käytettävissä olevat tulot ja sähköisten viihdekanavien yleisyys näkyvät suoraan kirjamyynnissä. Kolmantena huomiona on kirja-alan konsolidaatio. Suuret monimediajätit voivat myös rekrytoida agentuurien henkilöstöä tai tehdä yritysostoja. Suomeen voi muodostua vain muutaman suuryrityksen oligopoli.
Kirjallisuusviennin ja agentuurien aihealueeseen liittyen tämä opinnäytetyö tarjoaa hyvän pohjan mahdolliselle lisätutkimukselle, esimerkiksi sähköisen median mahdollisuuksien tarkasteluun kirjallisuusviennissä.
Kustannusalan ja käännösoikeuksien viennin talouspuolesta ei ole tehty julkista esitystä, opinnäytetyötä tai kirjaa. Aiheen valinta oli mielenkiintoinen mahdollisuus oppia alan erityispiirteet ja luoda esitys asiasta.
Työ muodostuu teoreettisesta ja empiirisestä osasta. Teoreettisessa osassa tarkastellaan kirjallisuusvientiä liiketoimintana. Lähdeaineistona on käytetty kustannusalaa sekä kirjavientiä käsittelevää kirjallisuutta ja kannattavuuden kysymyksissä liiketalouden kirjallisuutta. Internet-lähteinä on hyödynnetty relevantteja artikkeleja alan toimijoiden verkkosivuilta ja muutamia uutisartikkeleja. Empiirinen osa käsittää kotimaisille kirjallisuusagentuureille tehdyn haastattelun ja siihen saatujen vastausten tarkastelun.
Lopputuloksena työssä muodostui kokonaiskatsaus kirjallisuusviennistä, kirjallisuusagentuurin näkökulmasta. Kirjallisuusagentuurin kannattavuuden määrittävät käännössopimuksen raha-arvo, saadut ennakot ja rojaltitulot myynnistä. Lisäksi kirjallisuuden vientikeskus Fili helpottaa agentuurien taloudellista tilannetta myöntämällä vientiprojekteihin rahoitusta. Käännösoikeuksien myynti voidaan nähdä pitkän ajan investointina, joka vaatii alussa pääomaa, kunnes käännössopimus syntyy ja ulkomailta saadaan myyntituloja.
Empiirisen osan kyselyn vastaukset vahvistavat teoriaosion päätelmät ja tarjoavat tärkeitä näkökulmia teorian tueksi. Vastauksissa toiminnan ylläpitäminen pelkillä sopimuksista saaduilla ennakoilla koetaan vaikeaksi tai mahdottomaksi. Agentuurien toimenkuvaan liittyykin olennaisesti taito löytää rahoitusta. Toinen esille noussut huomio näin pandemian aikana on se, että menestykseen vaikuttavat myös kirjallisuusalan ulkopuoliset tekijät. Käytettävissä olevat tulot ja sähköisten viihdekanavien yleisyys näkyvät suoraan kirjamyynnissä. Kolmantena huomiona on kirja-alan konsolidaatio. Suuret monimediajätit voivat myös rekrytoida agentuurien henkilöstöä tai tehdä yritysostoja. Suomeen voi muodostua vain muutaman suuryrityksen oligopoli.
Kirjallisuusviennin ja agentuurien aihealueeseen liittyen tämä opinnäytetyö tarjoaa hyvän pohjan mahdolliselle lisätutkimukselle, esimerkiksi sähköisen median mahdollisuuksien tarkasteluun kirjallisuusviennissä.