Motivoiva terveysneuvonta ja sen hyödyntäminen päihdehoitotyössä : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Kielo, Emilia (2011)
Kielo, Emilia
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815994
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815994
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää mitä on motivoiva terveysneuvonta ja miten sitä hyödynnetään päihdehoitotyössä. Tarkoitus on tutkia motivoivaa terveysneuvontaa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla ja selvittää miten motivoivaa terveysneuvontaa toteutetaan päihdehoitotyössä sekä minkälaista hyötyä motivoivasta terveysneuvonnasta on päihdeongelmaisten hoidossa. Tässä opinnäytetyössä päihteiksi valittiin alkoholi ja tupakka.
Myös kaksoisdiagnoosipotilaan päihdehoitoa käsitellään.
Opinnäytetyö toteutettiin osana ImPrim-projektia (Improvement of public health by promotion of equitably distributed high quality primary health care systems), joka tarkoittaa kansanterveyden parantamista oikeudenmukaista ja korkealaatuista perusterveydenhuoltoa edistämällä. ImPrim on mukana yhteishankkeessa ’’Terveyteen liittyvän eriarvoisuuden torjuminen kehittämällä perusterveydenhuoltoa’’. ImPrim on yksi lippulaiva-hankkeista, jotka sisältyvät Euroopan Unionin Itämeren alueen strategiaan.
Tutkimusaineistona käytettiin hoitotieteellisiä ja lääketieteellisiä tutkimuksia. Tutkimusten haku suoritettiin kirjallisuushaun avulla kolmessa eri elektronisessa tietokannassa. Systemaattinen kirjallisuushaku tuotti yhteensä kaksitoista tutkimusta, jotka analysoitiin sisällöllisesti opinnäytetyötä ohjaavan kysymyksen mukaan. Kaikki tutkimukset olivat kansainvälisiä.
Opinnäytetyön tuloksien mukaan motivoiva terveysneuvonta on hyödyllinen menetelmä päihdehoitotyössä. Suurin osa tutkimuksista osoitti motivoivan terveysneuvonnan olevan vaikuttava menetelmä, jolla saatiin potilas motivoitumaan päihteiden käytön vähentämiseen tai päihteettömyyteen. Tutkimustulokset olivat kuitenkin osittain ristiriitaiset, sillä kaikissa tutkimuksissa ei pystytty osoittamaan motivoivan terveysneuvonnan hyödynnettävyyttä päihteiden käytön vähentämisessä.
Tulevaisuudessa tulisi kouluttaa myös Suomessa terveydenhuoltoalan ammattilaisia, jotka osaisivat hyödyntää motivoivaa terveysneuvontaa ja saisivat näin potilaan motivoitumaan terveellisempiin elämäntapoihin.
Myös kaksoisdiagnoosipotilaan päihdehoitoa käsitellään.
Opinnäytetyö toteutettiin osana ImPrim-projektia (Improvement of public health by promotion of equitably distributed high quality primary health care systems), joka tarkoittaa kansanterveyden parantamista oikeudenmukaista ja korkealaatuista perusterveydenhuoltoa edistämällä. ImPrim on mukana yhteishankkeessa ’’Terveyteen liittyvän eriarvoisuuden torjuminen kehittämällä perusterveydenhuoltoa’’. ImPrim on yksi lippulaiva-hankkeista, jotka sisältyvät Euroopan Unionin Itämeren alueen strategiaan.
Tutkimusaineistona käytettiin hoitotieteellisiä ja lääketieteellisiä tutkimuksia. Tutkimusten haku suoritettiin kirjallisuushaun avulla kolmessa eri elektronisessa tietokannassa. Systemaattinen kirjallisuushaku tuotti yhteensä kaksitoista tutkimusta, jotka analysoitiin sisällöllisesti opinnäytetyötä ohjaavan kysymyksen mukaan. Kaikki tutkimukset olivat kansainvälisiä.
Opinnäytetyön tuloksien mukaan motivoiva terveysneuvonta on hyödyllinen menetelmä päihdehoitotyössä. Suurin osa tutkimuksista osoitti motivoivan terveysneuvonnan olevan vaikuttava menetelmä, jolla saatiin potilas motivoitumaan päihteiden käytön vähentämiseen tai päihteettömyyteen. Tutkimustulokset olivat kuitenkin osittain ristiriitaiset, sillä kaikissa tutkimuksissa ei pystytty osoittamaan motivoivan terveysneuvonnan hyödynnettävyyttä päihteiden käytön vähentämisessä.
Tulevaisuudessa tulisi kouluttaa myös Suomessa terveydenhuoltoalan ammattilaisia, jotka osaisivat hyödyntää motivoivaa terveysneuvontaa ja saisivat näin potilaan motivoitumaan terveellisempiin elämäntapoihin.