Levottoman ja keskittymiskyvyttömän leikki-ikäisen lapsen hoidon tukeminen lastenneuvolassa
Munkki, Janna; Tekoniemi, Kirsi (2020)
Munkki, Janna
Tekoniemi, Kirsi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121728972
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121728972
Tiivistelmä
Levoton käyttäytyminen voi olla tavallista leikki-ikäiselle lapselle. Ongelmallisena sitä pidetään silloin, kun se haittaa lapsen kykyä olla mukana jossakin toiminnassa tai hän käytöksellään häiritsee huomattavasti muita. Levottomuuden voi aiheuttaa monet eri asiat. Keskittymisvaikeudet voivat aiheuttaa lapsille alisuoriutumista, syrjäytymistä ja toimintakyvyttömyyttä. Oireet alkavat usein alle kouluikäisenä. Levottoman ja keskittymiskyvyttömän lapsen tukeminen tulisi aloittaa heti oireiden ilmaannuttua.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää lastenneuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien valmiuksia levottoman ja keskittymiskyvyttömän lapsen vanhempien tukemiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaista tukea vanhemmat kokevat tarvitsevansa lastenneuvolan terveydenhoitajalta levottoman ja keskittymiskyvyttömän lapsen hoitoon. Tässä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna. Haastatteluihin osallistui viisi levottoman ja keskittymiskyvyttömän lapsen vanhempaa. Opinnäytetyössä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tuloksista selvisi haasteita olevan lasten levoton käyttäytyminen, vanhemmuuden hankaluus sekä arjen suunnittelu ja vaikeus. Vanhemmat tukevat lasta rutiineilla, ohjaamalla, kehumalla, ruutuajan rajaamisella, yhdessä tekemisellä sekä yhteistyöllä päivähoidon kanssa. Lastenneuvolan terveydenhoitaja on tukenut vanhempia neuvomalla, huolehtimalla jaksamisesta, ohjaamalla jatkohoitoon ja antamalla tietoa. Vanhemmat toivovat saavansa lastenneuvolasta riittävän tuen, perheen huomioinnin sekä terveydenhoitajan läsnäolon. Johtopäätöksenä todettiin, että lapsen levoton käyttäytyminen ilmenee monin eri tavoin, ja tämä luo haasteita vanhemmuuteen ja arkeen. Levottoman ja keskittymiskyvyttömän lapsen tukeminen tapahtuu arjen toimintojen ympärillä. Vanhempien jaksamisesta tulee huolehtia. Lastenneuvolan terveydenhoitajan tulisi antaa tarpeeksi tietoa levottomuudesta ja keskittymiskyvyttömyydestä sekä vertaisryhmistä ja niiden vaikutuksista. Lastenneuvolasta saadaan riittävästi tukea, mutta esimerkiksi jatkohoitoon ohjauksessa on kehitettävää.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää lastenneuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien valmiuksia levottoman ja keskittymiskyvyttömän lapsen vanhempien tukemiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaista tukea vanhemmat kokevat tarvitsevansa lastenneuvolan terveydenhoitajalta levottoman ja keskittymiskyvyttömän lapsen hoitoon. Tässä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna. Haastatteluihin osallistui viisi levottoman ja keskittymiskyvyttömän lapsen vanhempaa. Opinnäytetyössä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tuloksista selvisi haasteita olevan lasten levoton käyttäytyminen, vanhemmuuden hankaluus sekä arjen suunnittelu ja vaikeus. Vanhemmat tukevat lasta rutiineilla, ohjaamalla, kehumalla, ruutuajan rajaamisella, yhdessä tekemisellä sekä yhteistyöllä päivähoidon kanssa. Lastenneuvolan terveydenhoitaja on tukenut vanhempia neuvomalla, huolehtimalla jaksamisesta, ohjaamalla jatkohoitoon ja antamalla tietoa. Vanhemmat toivovat saavansa lastenneuvolasta riittävän tuen, perheen huomioinnin sekä terveydenhoitajan läsnäolon. Johtopäätöksenä todettiin, että lapsen levoton käyttäytyminen ilmenee monin eri tavoin, ja tämä luo haasteita vanhemmuuteen ja arkeen. Levottoman ja keskittymiskyvyttömän lapsen tukeminen tapahtuu arjen toimintojen ympärillä. Vanhempien jaksamisesta tulee huolehtia. Lastenneuvolan terveydenhoitajan tulisi antaa tarpeeksi tietoa levottomuudesta ja keskittymiskyvyttömyydestä sekä vertaisryhmistä ja niiden vaikutuksista. Lastenneuvolasta saadaan riittävästi tukea, mutta esimerkiksi jatkohoitoon ohjauksessa on kehitettävää.