Kouluruokailun haasteet : Hyvä vs. parempi kouluruoka Muuramessa
ONKINEN, SANNA-KAISA (2020)
ONKINEN, SANNA-KAISA
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121729397
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121729397
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää syitä muuramelaisten yläkoululaisten heikon koulu-ruokailussa käymistiheyden taustalla, sekä löytää ideoita kouluruoan ja -ruokailun kehit-tämiseksi käyntitiheyttä nostavaan suuntaan nuorten näkökulmasta katsottuna. Tarkoi-tuksena oli saada selville myös yläkoulun oppilaiden informaatiotaso, puhuttaessa koulu-ruoan valmistamisesta ja -ruokailun järjestämisestä ja että kiinnostaako nuoria tämän kaltainen fakta jokapäiväisessä ruokailutilanteessa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla seitsemää Muuramen yläkoulun oppilasta haastatellen. Oppilaiden valinnan mukaan haastattelut toteutettiin ryhmä- ja parihaastatteluina, sekä sähköpostitse käytynä yksilöhaastatteluna. Haastatteluissa käytettiin kolmen teeman kysymysrunkoa, jossa teemoina toimivat ruokailutavat ja -tottumukset kotona ja (koulu)työajan ulkopuolella, kouluruokailu sekä kehittämisen halu.
Tutkimustuloksista on havaittavissa, ettei nuorten kouluruoan syömättömyys ole kiinni tarjottavasta ruoasta, vaan puitteista, jossa ruokaa tarjoillaan. Myös kotona opittu vaikut-taa käyttäytymiseen kouluruokailun suhteen. Tämä tutkimusyksiköiden joukko toi esiin yllättävän piirteen: Kotona terveellistä ruokavaliota ja elämäntapoja noudattavat olivat tyytymättömämpiä tarjolla olevaan kouluruokaan, kun taas ravitsemuksellisesti heikom-paa tai määrältään vähäisempää ravintoa koulun ulkopuolella nauttivat arvostivat joka-päiväistä ilmaista kouluruokaa. Lisäinformaation saamisen ja enemmän osallistavien tapo-jen kehittämisestä nuoret olivat selvästi innoissaan.
Tuloksia voidaan hyödyntää kouluruokailun kehitystyössä ja ennen kaikkea tämän kaltai-sen tutkimuksen toteuttamiseen suuremmalla otannalla ja muissa kunnissa tulisi kannus-taa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla seitsemää Muuramen yläkoulun oppilasta haastatellen. Oppilaiden valinnan mukaan haastattelut toteutettiin ryhmä- ja parihaastatteluina, sekä sähköpostitse käytynä yksilöhaastatteluna. Haastatteluissa käytettiin kolmen teeman kysymysrunkoa, jossa teemoina toimivat ruokailutavat ja -tottumukset kotona ja (koulu)työajan ulkopuolella, kouluruokailu sekä kehittämisen halu.
Tutkimustuloksista on havaittavissa, ettei nuorten kouluruoan syömättömyys ole kiinni tarjottavasta ruoasta, vaan puitteista, jossa ruokaa tarjoillaan. Myös kotona opittu vaikut-taa käyttäytymiseen kouluruokailun suhteen. Tämä tutkimusyksiköiden joukko toi esiin yllättävän piirteen: Kotona terveellistä ruokavaliota ja elämäntapoja noudattavat olivat tyytymättömämpiä tarjolla olevaan kouluruokaan, kun taas ravitsemuksellisesti heikom-paa tai määrältään vähäisempää ravintoa koulun ulkopuolella nauttivat arvostivat joka-päiväistä ilmaista kouluruokaa. Lisäinformaation saamisen ja enemmän osallistavien tapo-jen kehittämisestä nuoret olivat selvästi innoissaan.
Tuloksia voidaan hyödyntää kouluruokailun kehitystyössä ja ennen kaikkea tämän kaltai-sen tutkimuksen toteuttamiseen suuremmalla otannalla ja muissa kunnissa tulisi kannus-taa.