Kouluruokailun haasteet : Hyvä vs. parempi kouluruoka Muuramessa
ONKINEN, SANNA-KAISA (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121729397
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121729397
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää syitä muuramelaisten yläkoululaisten heikon koulu-ruokailussa käymistiheyden taustalla, sekä löytää ideoita kouluruoan ja -ruokailun kehit-tämiseksi käyntitiheyttä nostavaan suuntaan nuorten näkökulmasta katsottuna. Tarkoi-tuksena oli saada selville myös yläkoulun oppilaiden informaatiotaso, puhuttaessa koulu-ruoan valmistamisesta ja -ruokailun järjestämisestä ja että kiinnostaako nuoria tämän kaltainen fakta jokapäiväisessä ruokailutilanteessa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla seitsemää Muuramen yläkoulun oppilasta haastatellen. Oppilaiden valinnan mukaan haastattelut toteutettiin ryhmä- ja parihaastatteluina, sekä sähköpostitse käytynä yksilöhaastatteluna. Haastatteluissa käytettiin kolmen teeman kysymysrunkoa, jossa teemoina toimivat ruokailutavat ja -tottumukset kotona ja (koulu)työajan ulkopuolella, kouluruokailu sekä kehittämisen halu.
Tutkimustuloksista on havaittavissa, ettei nuorten kouluruoan syömättömyys ole kiinni tarjottavasta ruoasta, vaan puitteista, jossa ruokaa tarjoillaan. Myös kotona opittu vaikut-taa käyttäytymiseen kouluruokailun suhteen. Tämä tutkimusyksiköiden joukko toi esiin yllättävän piirteen: Kotona terveellistä ruokavaliota ja elämäntapoja noudattavat olivat tyytymättömämpiä tarjolla olevaan kouluruokaan, kun taas ravitsemuksellisesti heikom-paa tai määrältään vähäisempää ravintoa koulun ulkopuolella nauttivat arvostivat joka-päiväistä ilmaista kouluruokaa. Lisäinformaation saamisen ja enemmän osallistavien tapo-jen kehittämisestä nuoret olivat selvästi innoissaan.
Tuloksia voidaan hyödyntää kouluruokailun kehitystyössä ja ennen kaikkea tämän kaltai-sen tutkimuksen toteuttamiseen suuremmalla otannalla ja muissa kunnissa tulisi kannus-taa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla seitsemää Muuramen yläkoulun oppilasta haastatellen. Oppilaiden valinnan mukaan haastattelut toteutettiin ryhmä- ja parihaastatteluina, sekä sähköpostitse käytynä yksilöhaastatteluna. Haastatteluissa käytettiin kolmen teeman kysymysrunkoa, jossa teemoina toimivat ruokailutavat ja -tottumukset kotona ja (koulu)työajan ulkopuolella, kouluruokailu sekä kehittämisen halu.
Tutkimustuloksista on havaittavissa, ettei nuorten kouluruoan syömättömyys ole kiinni tarjottavasta ruoasta, vaan puitteista, jossa ruokaa tarjoillaan. Myös kotona opittu vaikut-taa käyttäytymiseen kouluruokailun suhteen. Tämä tutkimusyksiköiden joukko toi esiin yllättävän piirteen: Kotona terveellistä ruokavaliota ja elämäntapoja noudattavat olivat tyytymättömämpiä tarjolla olevaan kouluruokaan, kun taas ravitsemuksellisesti heikom-paa tai määrältään vähäisempää ravintoa koulun ulkopuolella nauttivat arvostivat joka-päiväistä ilmaista kouluruokaa. Lisäinformaation saamisen ja enemmän osallistavien tapo-jen kehittämisestä nuoret olivat selvästi innoissaan.
Tuloksia voidaan hyödyntää kouluruokailun kehitystyössä ja ennen kaikkea tämän kaltai-sen tutkimuksen toteuttamiseen suuremmalla otannalla ja muissa kunnissa tulisi kannus-taa.