Sianpuolukan ja puolukan pistokaslisäyksen tehostaminen
Tölli, Anni-Maaria (2020)
Tölli, Anni-Maaria
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121729078
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121729078
Tiivistelmä
Sianpuolukan ja puolukan pistokaslisäys on tuottanut haasteita taimistoille. Sianpuolukan pistokaslisäyksen tuloksissa on ollut paljon vuosittaista vaihtelua. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten erilaiset pistokastyypit ja pistokkaiden leikkausajankohta vaikuttavat sianpuolukan ja puolukan pistokaslisäyksen onnistumiseen.
Opinnäytetyön tilaajana oli Peuraniemen Taimitarha, jonka tiloissa käytännön kokeet suoritettiin keväällä ja kesällä 2020. Pistokaskoe toteutettiin kahtena osakokeena. Ensimmäisen osakokeen pistokkaat olivat puutuneita ja toisen osakokeen puolipuutuneita. Sianpuolukan pistokkaista puolet käsiteltiin juurrutushormonilla kummassakin osakokeessa.
Pistokkaiden versokasvua havainnoitiin kokeen puolivälissä ja lopussa. Kokeen lopussa pistokkaiden juuristo arvioitiin vertailunäytteiden avulla sekä ruukutuskelpoisten ja kuolleiden kasvien määrä laskettiin. Sianpuolukan pistokaskokeista saadut tulokset analysoitiin tilastollisesti. Puolukan osalta kyseessä oli havaintokoe, joten tilastollista analyysia ei tehty.
Juurrutushormonilla ei ollut vaikutusta sianpuolukan kasvuun ja juurtumiseen. Puutuneista pistokkaista saatiin sekä puolukalla että sianpuolukalla enemmän ruukutuskelpoisia kasveja kuin puolipuutuneista. Puolukan pistokkaiden juurtuminen oli sianpuolukan pistokkaita parempaa.
Opinnäytetyön tilaajana oli Peuraniemen Taimitarha, jonka tiloissa käytännön kokeet suoritettiin keväällä ja kesällä 2020. Pistokaskoe toteutettiin kahtena osakokeena. Ensimmäisen osakokeen pistokkaat olivat puutuneita ja toisen osakokeen puolipuutuneita. Sianpuolukan pistokkaista puolet käsiteltiin juurrutushormonilla kummassakin osakokeessa.
Pistokkaiden versokasvua havainnoitiin kokeen puolivälissä ja lopussa. Kokeen lopussa pistokkaiden juuristo arvioitiin vertailunäytteiden avulla sekä ruukutuskelpoisten ja kuolleiden kasvien määrä laskettiin. Sianpuolukan pistokaskokeista saadut tulokset analysoitiin tilastollisesti. Puolukan osalta kyseessä oli havaintokoe, joten tilastollista analyysia ei tehty.
Juurrutushormonilla ei ollut vaikutusta sianpuolukan kasvuun ja juurtumiseen. Puutuneista pistokkaista saatiin sekä puolukalla että sianpuolukalla enemmän ruukutuskelpoisia kasveja kuin puolipuutuneista. Puolukan pistokkaiden juurtuminen oli sianpuolukan pistokkaita parempaa.