Alkukasvatuksen merkitys sonnivasikoiden kasvuun emolehmätuotannossa
Lehtinen, Riikka (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829644
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829644
Tiivistelmä
Suomalaisen naudanlihan omavaraisuusaste on laskenut viime vuosina, jonka vuoksi suuret lihatalot (HKScan ja Atria) ovat luoneet investointiohjelmat emolehmätuotannon lisäämiseksi. Emolehmätuotannon perusta on välitysikäinen pihvivasikka, joten kannattavuus riippuu vasikan kasvusta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää vasikoiden alkukasvatuksen onnistumisen tärkeyttä.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi HKScan. Opinnäytetyössä käytetty sonnidata on kerätty HKScanin puhdasrotukasvattamossa vuoden 2020 sonnihuutokauppaa varten tarkkailujaksolla olleista angus- ja hereford-sonneista. Alkukasvatuksen olosuhteita selvitettiin kyselyllä, joka jaettiin sonnit kasvattaneille lähtötiloille. Kyselyyn vastasi 11 tilaa 24 tilasta, vastausprosentti oli siis 46 %. Tarkkailujaksolla sonnit punnittiin kuukausittain, ja niiden kasvua ja kehitystä seurattiin jatkuvasti. Osalle sonneista tehtiin ultraäänimittaus, jota käytetään mittarina sonnien kasvun koostumukselle.
Tuloksien perusteella heikoiten kasvaneiden vasikoiden kasvu kiihtyi selkeästi tarkkailujaksolla. Tämä on todennäköisesti esimerkki kompensatorisesta kasvusta. Vaikka kompensatorinen kasvu tasaa alkukasvatuksen olosuhteita, tulee emolehmätilojen pyrkiä aina mahdollisimman onnistuneeseen alkukasvatukseen, sillä se on tärkein kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä emolehmätiloilla.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi HKScan. Opinnäytetyössä käytetty sonnidata on kerätty HKScanin puhdasrotukasvattamossa vuoden 2020 sonnihuutokauppaa varten tarkkailujaksolla olleista angus- ja hereford-sonneista. Alkukasvatuksen olosuhteita selvitettiin kyselyllä, joka jaettiin sonnit kasvattaneille lähtötiloille. Kyselyyn vastasi 11 tilaa 24 tilasta, vastausprosentti oli siis 46 %. Tarkkailujaksolla sonnit punnittiin kuukausittain, ja niiden kasvua ja kehitystä seurattiin jatkuvasti. Osalle sonneista tehtiin ultraäänimittaus, jota käytetään mittarina sonnien kasvun koostumukselle.
Tuloksien perusteella heikoiten kasvaneiden vasikoiden kasvu kiihtyi selkeästi tarkkailujaksolla. Tämä on todennäköisesti esimerkki kompensatorisesta kasvusta. Vaikka kompensatorinen kasvu tasaa alkukasvatuksen olosuhteita, tulee emolehmätilojen pyrkiä aina mahdollisimman onnistuneeseen alkukasvatukseen, sillä se on tärkein kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä emolehmätiloilla.