Hybridihaapa vaihtoehtoisena puulajina metsätaloudessa
Kouvo, Markus (2020)
Kouvo, Markus
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020122029733
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020122029733
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan hybridihaapaa (Populus tremula x P. tremuloides) vaihtoehtoisena puulajina metsän kasvatuksessa. Opinnäytetyön tavoitteena on syventyä hybridihaavan kasvatukseen ja haavan asemaan monimuotoisuuden avainlajina sekä käsitellä haapaan kohdistuvia metsätuhoja, jotka voivat johtaa kasvatuksen epäonnistumiseen. Työn tilaajana on Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Evon opetusmetsä.
Hybridihaavan puuntuotoskykyä ja kasvuvauhtia tarkastellaan opinnäytetyössä vertailemalla Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaalla ja Mustialassa sijaitsevien hybridihaapaviljelmien tuotosta kuusen ja koivun kasvuun simulaatiomallien avulla. Hybridihaapa on Suomen nopeimmin kasvava puulaji, mikä tuo lajille kilpailuedun verrattuna Suomen muihin puulajeihin. Nopeakasvuisuudesta on niin taloudellista kuin ekologistakin hyötyä.
Hybridihaapa soveltuu puulajina erinomaisesti kuusenjuurikääpäisten alueiden uudistamiseen, maatalouskäytöstä poistuneiden peltojen ja joutomaiden metsitykseen sekä alueiden ennallistamiseen esimerkiksi maaperän puhdistamistarkoituksessa. Hybridihaapaviljelmää harkittaessa on suositeltavaa ottaa huomioon myyrä- ja hirvituhoriski, jotta kasvatus onnistuisi.
Hybridihaavan puuntuotoskykyä ja kasvuvauhtia tarkastellaan opinnäytetyössä vertailemalla Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaalla ja Mustialassa sijaitsevien hybridihaapaviljelmien tuotosta kuusen ja koivun kasvuun simulaatiomallien avulla. Hybridihaapa on Suomen nopeimmin kasvava puulaji, mikä tuo lajille kilpailuedun verrattuna Suomen muihin puulajeihin. Nopeakasvuisuudesta on niin taloudellista kuin ekologistakin hyötyä.
Hybridihaapa soveltuu puulajina erinomaisesti kuusenjuurikääpäisten alueiden uudistamiseen, maatalouskäytöstä poistuneiden peltojen ja joutomaiden metsitykseen sekä alueiden ennallistamiseen esimerkiksi maaperän puhdistamistarkoituksessa. Hybridihaapaviljelmää harkittaessa on suositeltavaa ottaa huomioon myyrä- ja hirvituhoriski, jotta kasvatus onnistuisi.