Varhainen puuttuminen mielenterveyden edistämisessä ammattikorkeakoulujen opiskeluterveydenhuollossa - terveydenhoitajien näkemyksiä
Koski-Säntti, Kaisa; Rantakömi, Sani (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829633
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121829633
Tiivistelmä
Aiempien tutkimusten mukaan korkeakouluopiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Terveydenhoitajat kohtaavat yhä enemmän työssään opiskelijoita, jotka tarvitsevat tukea mielenterveyden edistämiseen. Tavoitteena opinnäytetyössä oli kehittää opiskeluterveydenhuollossa työskentelevien terveydenhoitajien varhaista puuttumista mielenterveyden edistämisessä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää omaa osaamista ja valmiuksia työskennellä terveydenhoitajana opiskeluterveydenhuollossa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvailla teemahaastattelun avulla terveydenhoitajien näkemyksiä varhaisesta puuttumisesta opiskelijoiden mielenterveyden edistämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineistokeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu haastattelu. Opinnäytetyöhön haastateltiin yksilöhaastatteluina viisi ammattikorkeakoulujen opiskeluterveydenhuollossa työskentelevää terveydenhoitajaa. Haastattelut analysoitiin abduktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella voitiin todeta, että terveydenhoitajat kohtaavat laajasti eriasteisia mielenterveyteen liittyviä haasteita ja ongelmia. Terveydenhoitajilta vaaditaan ammattitaitoa havainnoida opiskelijoita, jotta huolet tunnistetaan riittävän varhaisessa vaiheessa. Terveydenhoitajat ilmaisevat heränneen huolen ottamalla asian suoraan puheeksi matalalla kynnyksellä, mutta eivät haastatteluiden perusteella käytä puheeksiotossa erityisiä menetelmiä. Terveydenhoitajat kokevat olevansa tärkeässä asemassa opiskelijoiden kohtaamisessa ja tuen antamisessa. Tuloksista voitiin päätellä terveydenhoitajien käyttävän vastaanottotilanteissa pääsääntöisesti voimavaroja tukevaa keskustelua opiskelijoiden tukemisessa. Haasteeksi koettiin ajan ja yhteistyötahojen puute. Varhaiseen puuttumiseen toivottaisiin kehitettävän muun muassa selkeämpiä toimintamalleja ja työmenetelmiä. Tärkeäksi kehittämiskohteeksi nousi opiskeluterveydenhuollon- ja mielenterveyspalveluiden kynnysten madaltaminen.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineistokeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu haastattelu. Opinnäytetyöhön haastateltiin yksilöhaastatteluina viisi ammattikorkeakoulujen opiskeluterveydenhuollossa työskentelevää terveydenhoitajaa. Haastattelut analysoitiin abduktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella voitiin todeta, että terveydenhoitajat kohtaavat laajasti eriasteisia mielenterveyteen liittyviä haasteita ja ongelmia. Terveydenhoitajilta vaaditaan ammattitaitoa havainnoida opiskelijoita, jotta huolet tunnistetaan riittävän varhaisessa vaiheessa. Terveydenhoitajat ilmaisevat heränneen huolen ottamalla asian suoraan puheeksi matalalla kynnyksellä, mutta eivät haastatteluiden perusteella käytä puheeksiotossa erityisiä menetelmiä. Terveydenhoitajat kokevat olevansa tärkeässä asemassa opiskelijoiden kohtaamisessa ja tuen antamisessa. Tuloksista voitiin päätellä terveydenhoitajien käyttävän vastaanottotilanteissa pääsääntöisesti voimavaroja tukevaa keskustelua opiskelijoiden tukemisessa. Haasteeksi koettiin ajan ja yhteistyötahojen puute. Varhaiseen puuttumiseen toivottaisiin kehitettävän muun muassa selkeämpiä toimintamalleja ja työmenetelmiä. Tärkeäksi kehittämiskohteeksi nousi opiskeluterveydenhuollon- ja mielenterveyspalveluiden kynnysten madaltaminen.