Imeväisikäisen lapsen vanhemman masennuksen ilmeneminen parisuhteessa ja terveydenhoitajan antama tuki vanhemmille
Pohjo, Mari; Tuppi, Noora (2020)
Pohjo, Mari
Tuppi, Noora
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020122129770
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020122129770
Tiivistelmä
Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Arvioidaan, että synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsii noin 10–20 prosenttia synnyttäneistä äideistä ja isistä. Sairastuneen itsensä lisäksi masennus voi aiheuttaa huomattavaa inhimillistä kärsimystä myös läheiselle. Lastenneuvolan yhtenä tavoitteena on, että vanhemmat pystyvät huolehtimaan parisuhteestaan sekä vanhemmuudestaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää masennuksen tuomia mahdollisia muutoksia parisuhteeseen perheissä, joissa vanhemman sairastuessa on ollut imeväisikinen lapsi sekä selvittää, kuinka terveydenhoitaja tukee masentunutta vanhempaa ja vanhempien parisuhdetta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää masentuneen imeväisikäisen lapsen äidin tai isän kohtaamista terveydenhoitajatyössä sekä syventää opinnäytetyön tekijöiden omaa ammattitaitoa. Opinnäytetyöllä haluttiin selvittää, kuinka masennus ilmenee parisuhteessa, kuinka terve osapuoli tukee masentunutta, kuinka terveydenhoitaja tukee masentunutta ja hänen puolisoaan lastenneuvolatyössä sekä kuinka terveydenhoitajatyötä voitaisiin kehittää masentuneen ja hänen puolisonsa tukemisessa. Opinnäytetyössä käsiteltiin sekä äidin että isän masennusta. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla haastattelemalla viittä vanhempaa yksilöllisesti. Heidän perheidensä lapsen tämänhetkinen ikä sai olla korkeintaan neljä vuotta.
Opinnäytetyön tuloksista saatiin selville, että masennus oli ilmennyt parisuhteissa mielialanlaskuna, ahdistuneisuutena ja väsymyksenä. Kävi ilmi, että terveydenhoitajalta saatu tuki masennukseen ja parisuhteeseen koettiin riittämättömäksi. Terveydenhoitajalta toivottiin perheen ja parisuhteen tilan kokonaisvaltaisempaa arviointia. Opinnäytetyön johtopäätöksenä voitiin todeta, että toisen vanhemman masennuksen tunnistamisessa tärkeää olisi ottaa molempien vanhempien näkökulma huomioon. Terveydenhoitajan tulisi entistä paremmin tunnistaa masentunut vanhempi. Terveydenhoitajan vastaanottoajan pidentäminen näiden vanhempien osalta edesauttaisi parantamaan terveydenhoitajan antaman tuen laatua vanhempien masennuksen ja parisuhteen osalta. Näin toimien perheen kokonaistilanteen arvioinnin ja terveydenhoitajan antaman tuen menetelmät kehittyisivät.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää masennuksen tuomia mahdollisia muutoksia parisuhteeseen perheissä, joissa vanhemman sairastuessa on ollut imeväisikinen lapsi sekä selvittää, kuinka terveydenhoitaja tukee masentunutta vanhempaa ja vanhempien parisuhdetta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää masentuneen imeväisikäisen lapsen äidin tai isän kohtaamista terveydenhoitajatyössä sekä syventää opinnäytetyön tekijöiden omaa ammattitaitoa. Opinnäytetyöllä haluttiin selvittää, kuinka masennus ilmenee parisuhteessa, kuinka terve osapuoli tukee masentunutta, kuinka terveydenhoitaja tukee masentunutta ja hänen puolisoaan lastenneuvolatyössä sekä kuinka terveydenhoitajatyötä voitaisiin kehittää masentuneen ja hänen puolisonsa tukemisessa. Opinnäytetyössä käsiteltiin sekä äidin että isän masennusta. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla haastattelemalla viittä vanhempaa yksilöllisesti. Heidän perheidensä lapsen tämänhetkinen ikä sai olla korkeintaan neljä vuotta.
Opinnäytetyön tuloksista saatiin selville, että masennus oli ilmennyt parisuhteissa mielialanlaskuna, ahdistuneisuutena ja väsymyksenä. Kävi ilmi, että terveydenhoitajalta saatu tuki masennukseen ja parisuhteeseen koettiin riittämättömäksi. Terveydenhoitajalta toivottiin perheen ja parisuhteen tilan kokonaisvaltaisempaa arviointia. Opinnäytetyön johtopäätöksenä voitiin todeta, että toisen vanhemman masennuksen tunnistamisessa tärkeää olisi ottaa molempien vanhempien näkökulma huomioon. Terveydenhoitajan tulisi entistä paremmin tunnistaa masentunut vanhempi. Terveydenhoitajan vastaanottoajan pidentäminen näiden vanhempien osalta edesauttaisi parantamaan terveydenhoitajan antaman tuen laatua vanhempien masennuksen ja parisuhteen osalta. Näin toimien perheen kokonaistilanteen arvioinnin ja terveydenhoitajan antaman tuen menetelmät kehittyisivät.