Työhyvinvointi työkyvyn moottorina : kehitysprojekti työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja poissaolojen vähentämiseksi tuotantotyössä
Holappa, Sauli (2020)
Holappa, Sauli
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020122129795
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020122129795
Tiivistelmä
Tämän kehitysprojektin tavoitteena oli löytää konkreettisia keinoja toimeksiantajayrityksen tuotannon työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamiseksi ja pystyä sen avulla vähentämään poissaolomääriä.
Tärkeimpien kehityskohteiden kartoittamiseksi tuotannon työntekijöille toteutettiin kyselytutkimus, jonka tulosten perusteella saatuja tuloksia syvennettiin teemahaastatteluiden avulla. Haastateltavina oli toimeksiantajayrityksestä kaksi tuotannon työntekijää, tuotannon esimies, henkilöstöpäällikkö, sekä pääomistaja.
Tutkimuksen perusteella tärkeimmiksi teemoiksi nousivat työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä, sekä työympäristöönsä, työyhteisön toiminta ja yhteistyö, esimiestyö ja palautteen antaminen, vuorotyöstä palautuminen, palkkiojärjestelmien toimivuus ja oikeudenmukaisuus, sekä työhyvinvoinnin rooli johtamisessa.
Kehitysprojektin tuloksina esitettiin kuusi erilaista toimenpidettä ja jatkotutkimusaihetta, joiden pohjalta työhyvinvointia voitaisiin kehittää. Työntekijöiden vaikutuskanavia esitettiin lisättäväksi työntekijätoimikunnan, sekä tiimipalaverikäytännön avulla. Tämän lisäksi esitettiin, että tiimityöskentelyä lisäämällä voitaisiin lisätä yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä tuotannossa. Palkkiojärjestelmien, sekä työvuorojärjestelmien kehittämisestä tulee aloittaa jatkotutkimus, jotta näistä voidaan tehdä laajempi vaikuttavuusarvio. Työhyvinvointi tulee nostaa selkeämmin osaksi johtamista, sekä huomioida työhyvinvoinnin vaikutus tuotannon tehokkuuteen ja laatuun, sekä henkilöstön sitoutumiseen. Tutkimus toteutettiin Covid-19-pandemian ja sitä koskevien rajoitusten aikana, joten tämä vaikutti osaltaan tuloksiin. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvä huoli, sekä johdon ja toimihenkilöiden etätyön lisääntyminen on laskenut työtyytyväisyyttä, joka on osin vaikutukseltaan väliaikainen, mutta kuitenkin seikka joka on huomioitava työhyvinvointia kehitettäessä.
Tärkeimpien kehityskohteiden kartoittamiseksi tuotannon työntekijöille toteutettiin kyselytutkimus, jonka tulosten perusteella saatuja tuloksia syvennettiin teemahaastatteluiden avulla. Haastateltavina oli toimeksiantajayrityksestä kaksi tuotannon työntekijää, tuotannon esimies, henkilöstöpäällikkö, sekä pääomistaja.
Tutkimuksen perusteella tärkeimmiksi teemoiksi nousivat työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä, sekä työympäristöönsä, työyhteisön toiminta ja yhteistyö, esimiestyö ja palautteen antaminen, vuorotyöstä palautuminen, palkkiojärjestelmien toimivuus ja oikeudenmukaisuus, sekä työhyvinvoinnin rooli johtamisessa.
Kehitysprojektin tuloksina esitettiin kuusi erilaista toimenpidettä ja jatkotutkimusaihetta, joiden pohjalta työhyvinvointia voitaisiin kehittää. Työntekijöiden vaikutuskanavia esitettiin lisättäväksi työntekijätoimikunnan, sekä tiimipalaverikäytännön avulla. Tämän lisäksi esitettiin, että tiimityöskentelyä lisäämällä voitaisiin lisätä yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä tuotannossa. Palkkiojärjestelmien, sekä työvuorojärjestelmien kehittämisestä tulee aloittaa jatkotutkimus, jotta näistä voidaan tehdä laajempi vaikuttavuusarvio. Työhyvinvointi tulee nostaa selkeämmin osaksi johtamista, sekä huomioida työhyvinvoinnin vaikutus tuotannon tehokkuuteen ja laatuun, sekä henkilöstön sitoutumiseen. Tutkimus toteutettiin Covid-19-pandemian ja sitä koskevien rajoitusten aikana, joten tämä vaikutti osaltaan tuloksiin. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvä huoli, sekä johdon ja toimihenkilöiden etätyön lisääntyminen on laskenut työtyytyväisyyttä, joka on osin vaikutukseltaan väliaikainen, mutta kuitenkin seikka joka on huomioitava työhyvinvointia kehitettäessä.