Jälkijännitettyjen paikallavaluholvien toteutus talonrakennuksessa
Kuittinen, Juhani (2020)
Kuittinen, Juhani
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020122229840
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020122229840
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli koota työmaahenkilöstölle tiedot paikallavalettujen jälkijännitettyjen betonirakenteiden periaatteista, käytännön toteutuksesta sekä laadunvarmistuksesta. Paikallavaletut jälkijännitetyt betonirakenteet mahdollistavat pitkät jännevälit sekä matalat, kevyet ja taloudelliset rakenteet. Ne soveltuvat vaativiin talonrakennuskohteisiin kuten pysäköintilaitoksiin, pihakansilaattoihin sekä kauppakeskuksiin, joissa vaaditaan hyvää kuorman kestoa, tilasuunnittelun joustavuutta sekä pitkää käyttöikää. Opinnäytetyön aineisto on kerätty Espoon Tapiolassa allianssikohteena toteutettavassa Raitinkartano-kohteessa, jonka tilaaja on Merimieseläkekassa, rakennesuunnittelija Sweco Oy ja päätoteuttaja Fira Oy. Opinnäytetyön tilaaja on Fira Oy.
Jännerakenteiden toteutus työmaalla vaatii toteutusorganisaatiolta, suunnittelijoilta, työnjohdolta ja työntekijöiltä erikoisosaamista. Suomessa talonrakennuksessa käytetään sekä tartunnattomia että tartunnallisia jälkijännitettyjä jännemenetelmiä. Tartunnallinen menetelmä antaa rakenteelle suuremman kapasiteetin, mutta on työläämpää ja hitaampaa toteuttaa kuin tartunnattomat jännemenetelmät. Jännebetonirakenteiden laadunvarmistusta ohjaavat eurooppalaiset standardit. Jännemenetelmillä ei ole harmonisoitua tuotestandardia. Jännemenetelmän ja sen osien pitää olla joko ETA-hyväksynnän, kansallisen tuotehyväksynnän tai rakennuspaikkakohtaisen selvityksen mukaisia. Jännemenetelmän ETA-hyväksynnässä voi olla vaatimuksia myös työn suorittajien pätevyyksille.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi jälkijännitettyjen paikallavalurakenteiden toteutusta varten tietopaketti, joka sisältää laadukkaan jännerakenteen aikaansaamiseksi tarvittavat teoriatiedot, kuvauksen työvaiheista sekä laadunvarmistuksen vaatimukset. The goal of this thesis was to compile information about principles, execution and quality assurance of in-situ post tensioned concrete structures for construction site personnel. Post tensioned concrete structures enable long spans, low, lightweight and economic constructions. They are used in demanding building projects as parking garages, deck slabs and shopping centers where good load bearing, flexibility in design and long working life is demanded. The material of this thesis was collected on the construction site of Raitinkartano, which is an alliance project of Merimieseläkekassa as the subscriber, Sweco Oy as the construction designer and Fira Oy as the building contractor. The commissioner of the thesis is Fira Oy.
Executing post-tensioned structures on construction site demands special know-how from proceeding organization, designers, supervisors and assemblers. In Finnish building construction both unbonded and bonded post tensioning methods are used. Bonded methods give the construction bigger capacity but are also more laborious and slower to execute than unbonded methods. Quality assurance of post-tensioned structures is guided by European standards. Post-tensioning systems don’t have harmonized product standard. Post-tensioning system and its parts need to be compatible with either ETA-approval, national product approval or location-specific verification. In the ETA-approval of a post-tensioning system there can be requirements also to competence of the site personnel.
The thesis process resulted in a compiled information kit that contains essential information about theory, description of process and demands of quality assurance to execute in-situ post tensioned concrete structures of high quality.
Jännerakenteiden toteutus työmaalla vaatii toteutusorganisaatiolta, suunnittelijoilta, työnjohdolta ja työntekijöiltä erikoisosaamista. Suomessa talonrakennuksessa käytetään sekä tartunnattomia että tartunnallisia jälkijännitettyjä jännemenetelmiä. Tartunnallinen menetelmä antaa rakenteelle suuremman kapasiteetin, mutta on työläämpää ja hitaampaa toteuttaa kuin tartunnattomat jännemenetelmät. Jännebetonirakenteiden laadunvarmistusta ohjaavat eurooppalaiset standardit. Jännemenetelmillä ei ole harmonisoitua tuotestandardia. Jännemenetelmän ja sen osien pitää olla joko ETA-hyväksynnän, kansallisen tuotehyväksynnän tai rakennuspaikkakohtaisen selvityksen mukaisia. Jännemenetelmän ETA-hyväksynnässä voi olla vaatimuksia myös työn suorittajien pätevyyksille.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi jälkijännitettyjen paikallavalurakenteiden toteutusta varten tietopaketti, joka sisältää laadukkaan jännerakenteen aikaansaamiseksi tarvittavat teoriatiedot, kuvauksen työvaiheista sekä laadunvarmistuksen vaatimukset.
Executing post-tensioned structures on construction site demands special know-how from proceeding organization, designers, supervisors and assemblers. In Finnish building construction both unbonded and bonded post tensioning methods are used. Bonded methods give the construction bigger capacity but are also more laborious and slower to execute than unbonded methods. Quality assurance of post-tensioned structures is guided by European standards. Post-tensioning systems don’t have harmonized product standard. Post-tensioning system and its parts need to be compatible with either ETA-approval, national product approval or location-specific verification. In the ETA-approval of a post-tensioning system there can be requirements also to competence of the site personnel.
The thesis process resulted in a compiled information kit that contains essential information about theory, description of process and demands of quality assurance to execute in-situ post tensioned concrete structures of high quality.