Erilaisten työskentelytapojen tarkastelu kognitiivisen ergonomian näkökulmasta: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla mitä kognitiivinen ergonomia on, sekä minkälaisilla menetelmillä sitä voidaan parantaa lähdeaineiston tutkimusten ja tietojen perusteella. Kirjallisuuskatsauksen, toiselta nimeltään tutkimuskatsauksen, tarkoituksena on näyttää, mistä näkökulmista ja miten aihetta on aiemmin tutkittu ja tarkasteltu. Kirjallisuuskatsauksen muoto oli kuvaileva. Lähdeaineistoa haettiin vuodesta 2013 alkaen ja rajauksilla säädettiin hakutulosta. Aiheessa keskityttiin suomalaiseen kognitiivisen ergonomian käsitykseen ja siksi tarkasteltavana olivat suomenkieliset tutkimukset ja muut aineistot. Tärkeimpänä kriteerinä oli, että termi ”kognitiivinen ergonomia” löytyi aineistosta.

Kognitiivista ergonomiaa pyrittiin tarkastelemaan lähteistä laaja-alaisesti eri työskentely-ympäristöt huomioiden työssä esitetyn kognitiivisen ergonomian tarkistuslistan otsikoiden kautta. Aineistosta poimittiin näkö- ja kuuloergonomiaa, muistikuormaa, kommunikointia ja ohjeistusta, päätöksentekoa, osaamista ja uuden oppimista koskevaa tietoa. Tavoitteena on auttaa ymmärtämään kognitiivisen ergonomian piirteitä ja luonnetta sekä tunnistaa työskentelytapoja, joilla em. ergonomiaa voidaan parantaa sujuvoittamalla työtä. Laajempana tavoitteena on edistää työyhteisöjen kykyä ratkaista kognitiivisen ergonomian haasteita tietoa lisäämällä ja toimia mahdollisesti myös kuntoutusalan oppimateriaalina.

Kirjallisuuskatsauksesta kävi ilmi, millä tavoilla on mahdollista helpottaa asioiden huomaamista ja hallita tietotulvaa. Samoin esitettiin tapoja vähentää häiriöitä ja keskeytyksiä. Käytännön vinkkejä muistamiseen ja muistikuorman pienentämiseen myös annettiin. Lähteissä esitettiin työskentelytapoja, joilla on mahdollista vaikuttaa kommunikoinnin ja tiedonkulun parantamiseen. Aineistossa esiteltiin hyviä käytäntöjä tukea ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa. Myös ohjeita, joilla edistetään oppimista ja mahdollistetaan asiantuntemuksen käyttö, tuotiin esille aineistossa.

The purpose of the thesis was to find out and describe, with the help of a literature review, what cognitive ergonomics is and what methods can be used to improve it based on the studies and information in the source material. The purpose of the literature review, also known as the research review, is to show from which perspectives and how the topic has been previously researched and examined. The format of the literature review was descriptive. The source material was searched from 2013 onwards and the search results were controlled by the filters. The topic focused on the Finnish concept of cognitive ergonomics; therefore, studies and other materials written in Finnish were examined. The main criterion was that the term “cognitive ergonomics” was found in the data.

The aim was to examine cognitive ergonomics extensively from the sources, taking into account different work environments, through the headings of the cognitive ergonomics checklist presented in the work. Information on visual and auditory ergonomics, memory load, communication and guidance, decision-making, competence and learning new things was extracted from the material. The aim is to help to understand the characteristics and nature of cognitive ergonomics and to identify ways of working that can improve the above-mentioned ergonomics by streamlining work. The broader goal is to promote the ability of work communities to solve the challenges of cognitive ergonomics by increasing knowledge and possibly also to serve as learning material in the field of rehabilitation.

The literature review revealed ways in which it is possible to make things easier to notice and to control the flood of information. Ways to reduce interference and interruptions were also presented. Practical tips for remembering and reducing the memory load were also given. The sources presented ways of working that can contribute to improving communication and information flow. The material presented useful practices to support problem solving and decision making. Guidelines to promote learning and enable the use of expertise were also highlighted in the material.