Lasten mielialahäiriöiden tunnistaminen ja hoito
Jalonen, Laura; Keskinen, Maria (2020)
Jalonen, Laura
Keskinen, Maria
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101061039
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101061039
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus lasten mielialahäiriöiden tunnistamisesta ja hoidosta. Tavoitteena oli koota ymmärrettävään muotoon tietoa lasten mielialahäiriöiden tunnistamisesta ja hoidosta sekä löytää ja tuottaa tietoa niin lääkkeettömistä hoitomuodoista kuin näihin sairauksiin käytettävistä lääkityksistä. Opinnäytetyön tehtäväksi asetettiin seuraava kysymys: Kuinka lasten ja nuorten mielialahäiriöitä tunnistetaan ja hoidetaan? Opinnäytetyön tilaajana oli Tampereen ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistonkeruu tehtiin kahta tieteellisen tiedon tietokantaa, Mediciä ja Cinahlia käyttäen. Lisäksi aineistonkeruuta tehtiin manuaalisesti Hoitotiede- ja Tutkiva hoitotyö –lehdistä. Mukaan valikoitui 12 tutkimusta. Sisällönanalyysi toteutettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että lasten vaikean masennuksen ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet ovat moninaiset ja usein vaikeasti tulkittavissa. Sairauden tunnistaminen ja diagnoosin tekeminen saattaa olla haasteellista. Tuloksista selvisi, että kaksisuuntainen mielialahäiriö vaikuttaa lapsen sosiaaliseen kanssakäymiseen, perhesuhteisiin ja opiskeluihin. Lasten mielialahäiriöiden hoidon tuloksista selvisi, että sekä lääkkeellisiä että lääkkeettömiä hoitokeinoja käytetään. Lääkehoidosta nousi esiin antipsykootti- ja masennuslääkitys. Lääkkeettömistä hoitokeinoista nousi esiin psykoterapia ja sen erilaiset muodot. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että lasten mielialahäiriöihin käytetään useita eri hoitomuotoja. Lääkkeellisen hoidon merkitys on korostunut. Tuloksista käy ilmi, että ajoittain lääkitystä käytetään hoitokeinona myös ilman terapiaa.
Jatkotutkimusehdotuksena on aiheen tutkiminen hoitohenkilökunnan näkökulmasta sekä aiheen tutkiminen keskittyen erityisesti alle 12-vuotiaisiin lapsiin, heidän oireisiinsa ja hoitovaihtoehtoihin. Tätä aihetta olisi ylipäänsä hyvä tutkia lisää.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistonkeruu tehtiin kahta tieteellisen tiedon tietokantaa, Mediciä ja Cinahlia käyttäen. Lisäksi aineistonkeruuta tehtiin manuaalisesti Hoitotiede- ja Tutkiva hoitotyö –lehdistä. Mukaan valikoitui 12 tutkimusta. Sisällönanalyysi toteutettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että lasten vaikean masennuksen ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet ovat moninaiset ja usein vaikeasti tulkittavissa. Sairauden tunnistaminen ja diagnoosin tekeminen saattaa olla haasteellista. Tuloksista selvisi, että kaksisuuntainen mielialahäiriö vaikuttaa lapsen sosiaaliseen kanssakäymiseen, perhesuhteisiin ja opiskeluihin. Lasten mielialahäiriöiden hoidon tuloksista selvisi, että sekä lääkkeellisiä että lääkkeettömiä hoitokeinoja käytetään. Lääkehoidosta nousi esiin antipsykootti- ja masennuslääkitys. Lääkkeettömistä hoitokeinoista nousi esiin psykoterapia ja sen erilaiset muodot. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että lasten mielialahäiriöihin käytetään useita eri hoitomuotoja. Lääkkeellisen hoidon merkitys on korostunut. Tuloksista käy ilmi, että ajoittain lääkitystä käytetään hoitokeinona myös ilman terapiaa.
Jatkotutkimusehdotuksena on aiheen tutkiminen hoitohenkilökunnan näkökulmasta sekä aiheen tutkiminen keskittyen erityisesti alle 12-vuotiaisiin lapsiin, heidän oireisiinsa ja hoitovaihtoehtoihin. Tätä aihetta olisi ylipäänsä hyvä tutkia lisää.