MET-hoitajina toimivien sairaanhoitajien kokemuksia MET-toiminnasta
Pirttinen, Janne (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121127496
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020121127496
Tiivistelmä
MET-ryhmä (Medical emergency team) toimii sairaalan sisällä ja toiminnan tavoitteena on
tunnistaa kriittisesti sairaat potilaat ajoissa sekä ehkäistä potilaan joutuminen elvytystilanteeseen. MET-kriteeristön täyttyessä teho-osastolta lähtee MET-hoitaja arvioimaan potilaan tilaa. Hälyttäminen on muuttunut NEWS-pohjaiseksi, toimintaan on luotu strukturoitu
toimintamalli ja kirjaaminen on muuttunut sähköiseksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää Keski-Suomen keskussairaalan teho-osaston
MET-toimintaa ja sen laatua. Tavoitteena oli kuvata Keski-Suomen keskussairaalan tehoosaston sairaanhoitajien käytännön kokemuksia MET-toiminnasta ja tunnistaa mahdolliset
kehityskohteet toiminnan suhteen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena.
Tutkimusaineisto koottiin ryhmähaastatteluissa. Haastatteluihin osallistui kahdeksan METhoitajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.
Aineistosta löytyi neljä yhdistävää luokkaa: MET-toimintaa heikentävät tekijät ja koulutustarve, MET-toimintaa tukevat tekijät, MET-käyntiin vaikuttavat tekijät sekä yhteisöllisyys ja
vastuullisuus MET-toiminnassa.
Aineistosta kävi ilmi, että MET-hoitajat kokevat haasteita sähköisen kirjaamisen kanssa.
MET-puhelun yhteydessä on ongelmia pysyä strukturoidussa ISBAR- raportointi rakenteessa. NEWS-pisteet ovat vaikuttaneet MET-puheluiden lisääntyneen määrän lisäksi tapaan, jolla vuodeosaston hoitajan kuvaavat potilaan tilaa puhelimessa. Hoitajien ilmaisema
huoli ilmenee voimakkaana toimintaan vaikuttajana tekijänä MET-toiminnan yhteydessä.
MET-hoitajat toimivat hyvässä yhteistyössä vuodeosastojen hoitajien kanssa. Vuodeosastoa pidetään ensisijaisesti vastuullisena tahona, jota MET-toiminta tukee.
tunnistaa kriittisesti sairaat potilaat ajoissa sekä ehkäistä potilaan joutuminen elvytystilanteeseen. MET-kriteeristön täyttyessä teho-osastolta lähtee MET-hoitaja arvioimaan potilaan tilaa. Hälyttäminen on muuttunut NEWS-pohjaiseksi, toimintaan on luotu strukturoitu
toimintamalli ja kirjaaminen on muuttunut sähköiseksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää Keski-Suomen keskussairaalan teho-osaston
MET-toimintaa ja sen laatua. Tavoitteena oli kuvata Keski-Suomen keskussairaalan tehoosaston sairaanhoitajien käytännön kokemuksia MET-toiminnasta ja tunnistaa mahdolliset
kehityskohteet toiminnan suhteen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena.
Tutkimusaineisto koottiin ryhmähaastatteluissa. Haastatteluihin osallistui kahdeksan METhoitajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysillä.
Aineistosta löytyi neljä yhdistävää luokkaa: MET-toimintaa heikentävät tekijät ja koulutustarve, MET-toimintaa tukevat tekijät, MET-käyntiin vaikuttavat tekijät sekä yhteisöllisyys ja
vastuullisuus MET-toiminnassa.
Aineistosta kävi ilmi, että MET-hoitajat kokevat haasteita sähköisen kirjaamisen kanssa.
MET-puhelun yhteydessä on ongelmia pysyä strukturoidussa ISBAR- raportointi rakenteessa. NEWS-pisteet ovat vaikuttaneet MET-puheluiden lisääntyneen määrän lisäksi tapaan, jolla vuodeosaston hoitajan kuvaavat potilaan tilaa puhelimessa. Hoitajien ilmaisema
huoli ilmenee voimakkaana toimintaan vaikuttajana tekijänä MET-toiminnan yhteydessä.
MET-hoitajat toimivat hyvässä yhteistyössä vuodeosastojen hoitajien kanssa. Vuodeosastoa pidetään ensisijaisesti vastuullisena tahona, jota MET-toiminta tukee.