Lasten ahdistuneisuushäiriöiden hallinta ja itsehoito : Keinoja ahdistuksen helpottamiseen lasten psykiatrisella akuuttiosastolla
Tenhunen, Viivi; Yläpöntinen, Tessa (2020)
Tenhunen, Viivi
Yläpöntinen, Tessa
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101071078
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101071078
Tiivistelmä
Lapsilla ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisin mielenterveyshäiriö. On normaalia, että lapsen kehityksessä esiintyy ajoittain erilaisia ahdistuneisuus- ja pelkotiloja, mutta jatkuvat ja kestoltaan pidemmät pelko- ja ahdistuneisuushäiriöt voivat rajoittaa lapsen normaalia elämää ja haitata lapsen kehitystä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla lasten ahdistuksen ilmenemistä, lapsen omia ahdistuneisuuden hallintakeinoja sekä niitä keinoja, joilla hoitohenkilökunta auttaa ahdistunutta lasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tietoa lapsen ahdistuneisuuden hallintakeinoista työn tilaajalle. Opinnäytetyöstä tulee olemaan myös hyötyä muille sosiaali- ja terveysalalla työskenteleville sekä alaa opiskeleville, jotka kohtaavat työssään ahdistuneisuushäiriöistä kärsiviä lapsia.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin lasten yleisimpiä ahdistuneisuushäiriöitä, lapsen kehitystä sekä ahdistuksen itsehoitomenetelmiä. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto opinnäytetyöhön kerättiin avoimen kyselyn avulla ja siihen vastasi kahdeksan lastenpsykiatrian akuuttiosaston hoitohenkilökunnan jäsentä. Aineistoon toteutettiin induktiivinen sisällönanalyysi.
Kyselytutkimuksessa esitettiin hoitohenkilökunnalle kolme avointa kysymystä, jotka käsittelivät lapsen ahdistuksen ilmenemistä, lapsen käyttämiä keinoja ahdistuksen helpottamiseksi sekä aikuisen keinoja helpottaa lapsen ahdistuneisuutta. Tutkimustuloksissa nousi esille, että lapsen ahdistuksen ilmenemismuotoja olivat välttämiskäyttäytyminen, toimintakyvyn muutokset, ahdistuneisuuden ilmaiseminen fyysisin keinoin sekä ahdistuneisuuden ilmaiseminen sanoin. Lapsen käyttämiä keinoja ahdistuksen helpottamiseksi oli itsetuhoinen käyttäytyminen, sosiaalinen tuki, ahdistusta pakeneminen ja omien ajatusten ilmaiseminen esimerkiksi piirtämisen keinoin. Tärkeimmiksi keinoiksi, joilla aikuinen voi auttaa lasta helpottamaan ahdistustaan olivat tuen antaminen lapselle, fyysinen tekeminen, rentoutuminen ja kliininen hoitotyö.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla tutkimus, jonka tulokset olisivat yleistettävissä suurempaan joukkoon.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla lasten ahdistuksen ilmenemistä, lapsen omia ahdistuneisuuden hallintakeinoja sekä niitä keinoja, joilla hoitohenkilökunta auttaa ahdistunutta lasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tietoa lapsen ahdistuneisuuden hallintakeinoista työn tilaajalle. Opinnäytetyöstä tulee olemaan myös hyötyä muille sosiaali- ja terveysalalla työskenteleville sekä alaa opiskeleville, jotka kohtaavat työssään ahdistuneisuushäiriöistä kärsiviä lapsia.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin lasten yleisimpiä ahdistuneisuushäiriöitä, lapsen kehitystä sekä ahdistuksen itsehoitomenetelmiä. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto opinnäytetyöhön kerättiin avoimen kyselyn avulla ja siihen vastasi kahdeksan lastenpsykiatrian akuuttiosaston hoitohenkilökunnan jäsentä. Aineistoon toteutettiin induktiivinen sisällönanalyysi.
Kyselytutkimuksessa esitettiin hoitohenkilökunnalle kolme avointa kysymystä, jotka käsittelivät lapsen ahdistuksen ilmenemistä, lapsen käyttämiä keinoja ahdistuksen helpottamiseksi sekä aikuisen keinoja helpottaa lapsen ahdistuneisuutta. Tutkimustuloksissa nousi esille, että lapsen ahdistuksen ilmenemismuotoja olivat välttämiskäyttäytyminen, toimintakyvyn muutokset, ahdistuneisuuden ilmaiseminen fyysisin keinoin sekä ahdistuneisuuden ilmaiseminen sanoin. Lapsen käyttämiä keinoja ahdistuksen helpottamiseksi oli itsetuhoinen käyttäytyminen, sosiaalinen tuki, ahdistusta pakeneminen ja omien ajatusten ilmaiseminen esimerkiksi piirtämisen keinoin. Tärkeimmiksi keinoiksi, joilla aikuinen voi auttaa lasta helpottamaan ahdistustaan olivat tuen antaminen lapselle, fyysinen tekeminen, rentoutuminen ja kliininen hoitotyö.
Jatkotutkimusaiheena voisi olla tutkimus, jonka tulokset olisivat yleistettävissä suurempaan joukkoon.