Työntekijöiden kokemus kriisiviestinnästä COVID-19 epidemian alkuaikana
Manninen, Anna (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020123130086
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020123130086
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millainen kokemus ravintola-alan
työntekijöillä on jäänyt COVID-19 epidemian alkuaikana annetusta kriisiviestinnässä työpaikoilla ja kuinka siinä on onnistuttu. Alkuajaksi rajattiin aika ennen ravintoloiden sulkemista. Työssä tutkitaan mitä kriisiviestintä on, ja millaisia metodeja sen tekemiseen on ja kuinka tästä työkalupakista valita sopiva tapa mihinkin tilanteeseen.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena, eli määrällisenä tutkimuksena. Aineistokeruumenetelmänä käytettiin Webpropol-kyselytyökalua, ja vastauksia saatiin yhteensä 161 kappaletta. Kysely oli auki ensin kolme päivää ja myöhemmin päivän. Kyselyssä oli pääasiallisesti monivalintakysymyksiä, ja yksi avoin kysymys, johon ohjattiin, mikäli edellisessä kysymyksessä asetetut ehdot täyttyivät.
Tutkimustulosten mukaan suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä siihen, kuinka kriisiviestintä
oli heidän yrityksessään hoidettu. Eroja kuitenkin pienten ja isojen yritysten välillä syntyi.
Nämä erot ovat kuitenkin selitettävissä erilaisilla organisaatiorakenteilla. Vaikka vastaajat
olivat pääasiallisesti tyytyväisiä saamaansa informaatioon, huomattavan suuri osa jäi kuitenkin epävarmaksi tai pelokkaaksi tulevaisuuden suhteen.
työntekijöillä on jäänyt COVID-19 epidemian alkuaikana annetusta kriisiviestinnässä työpaikoilla ja kuinka siinä on onnistuttu. Alkuajaksi rajattiin aika ennen ravintoloiden sulkemista. Työssä tutkitaan mitä kriisiviestintä on, ja millaisia metodeja sen tekemiseen on ja kuinka tästä työkalupakista valita sopiva tapa mihinkin tilanteeseen.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena, eli määrällisenä tutkimuksena. Aineistokeruumenetelmänä käytettiin Webpropol-kyselytyökalua, ja vastauksia saatiin yhteensä 161 kappaletta. Kysely oli auki ensin kolme päivää ja myöhemmin päivän. Kyselyssä oli pääasiallisesti monivalintakysymyksiä, ja yksi avoin kysymys, johon ohjattiin, mikäli edellisessä kysymyksessä asetetut ehdot täyttyivät.
Tutkimustulosten mukaan suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä siihen, kuinka kriisiviestintä
oli heidän yrityksessään hoidettu. Eroja kuitenkin pienten ja isojen yritysten välillä syntyi.
Nämä erot ovat kuitenkin selitettävissä erilaisilla organisaatiorakenteilla. Vaikka vastaajat
olivat pääasiallisesti tyytyväisiä saamaansa informaatioon, huomattavan suuri osa jäi kuitenkin epävarmaksi tai pelokkaaksi tulevaisuuden suhteen.