ACL-rekonstruktion jälkeinen lihasvoiman palautuminen ja tämän vaikutus kävelyyn ja tasapainoon

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin ACL-rekonstruktion vaikutusta reisilihasvoimiin ja niiden vaikutusta kävelyyn ja tasapainoon noin vuoden jälkeen operaatiosta. Tutkimuksen tarkoituksena oli pyrkiä selvittämään, miten ACL-rekonstruktion jälkeen yksilöiden reisilihasvoimat olivat palautuneet suhteessa leikkaamattomaan alaraajaan sekä mahdollisten reisilihasten puolierojen vaikutusta alaraajojen toimintaan.

Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Porin Lääkäritalo Oy:n kanssa. Tutkimusryhmä oli laajuudeltaan kuusi henkilöä, joista kolme oli miehiä ja kolme oli naisia. Henkilöt saatiin Lääkäritalo Oy:n potilasrekisteristä. Tutkimushenkilöt olivat läpikäyneet ACL-rekonstruktion ja kuntoutuneet operaatiosta vähintään yhden vuoden. Henkilöille lähetettiin subjektiivinen kyselylomake, jossa tiedusteltiin polven nykyistä tilaa ja subjektiivisia kokemuksia kuntoutumisesta. Tutkimushenkilöt suorittivat etu- ja takareisien isometrisen maksimaalisen lihasvoimatestin, kävelyanalyysin ja tasapainotestin. Reisilihasten maksimivoimatestauksessa käytettiin HUR-lihasvoima-testauslaitetta. Kävelyn analysointi suoritettiin GAITRite-kävelyanalyysijärjestelmän avulla. Tasapainoa puolestaan testattiin sovelletun Y-SEBT-tasapainotestin avulla.

Jokaisen tutkimushenkilön mittaustulokset lihasvoimatestauksesta, kävelyanalyysista ja tasapainotestistä taulukoitiin ja havainnollistettiin kaaviokuvin. Lihasvoimamittaustuloksista huomioitiin yksilöiden alaraajojen etu- ja takareisilihasvoimakkuuksien välisiä suhteita. Kävelyanalyysin tuloksista tarkasteltiin yksilön askelkuvien perusteella alaraajojen kantaiskua, varvastyöntöä, painon jakautumista sekä yhden jalan tukivaiheen kestoa. Tasapainotestituloksiin kirjattiin jokaisen tutkimushenkilön alaraajojen kurotusetäisyydet sekä niiden väliset puolierot. Jokaisen henkilön testituloksia tarkasteltiin yksittäin case study –tyyppisesti.

Tutkimustuloksien perusteella ilmeni, että heikosti ACL-rekonstruktiosta palautuneiden henkilöiden m. quadriceps femoris-lihaksen heikkoudella ja kävelyssä ilmenneillä puolieroilla oli yhteys. Tutkimushenkilöillä heikosti palautunut leikatun alaraajan quadriceps-lihasvoima verrattuna leikkaamattomaan alaraajaan vaikutti olevan yhteydessä vaimentuneeseen kantaiskuun ja ylikorostuneeseen varvastyöntöön. Tutkimushenkilöiden huonot subjektiiviset kokemukset olivat verrannollisia leikatun alaraajan huonoon stabiliteettiin Y-SEBT-tasapainotestissä. Henkilöt, jotka kokivat epävarmuutta leikatussa alaraajassa, saivat heikompia tuloksia verrattuna leikkaamattomaan alaraajaan.

The main idea of the study was to investigate the effect of ACL-reconstruction to the knee extensor and flexor muscle strength and its effect on gait and balance after one year from the operation. The purpose of this study was to find out, how the quadriceps and hamstring muscle strength had been recovered after one year from the ACL-reconstruction compared to the uninvolved side. The study also pointed out if there were any difference between the function of the legs due to extensor and flexor muscle group differences.

The thesis was made in cooperation with Porin Lääkäritalo Oy. There were altogether six study subjects from whom three were males and three females. The subjects were gathered from the patient database of Porin Lääkäritalo Oy. All the study subjects had gone through the ACL-reconstruction and had been recovering at least one year after the operation. The subjects received an invitation and an inquiry concerning the current status of the operated knee. The study subjects performed a maximum isometric knee extension and flexion tests, gait analysis and a balance test. The muscle strength was measured with HUR-muscle strength measurement device. The gait analysis was performed with GAITRite-gait analysis software and equipment. The balance test was performed with modified Y-SEBT-balance test.

The results from each subject were placed on tables and demonstrated on charts. The results from the muscle strength tests were analyzed and the ratios between extensor-flexor muscle groups were calculated. The results of the gait analysis were examined by reviewing step pictures from each subject. According to the pictures heel strike, toe off, the distribution of weight and single leg stance were analyzed. The reach distances of the lower limbs and the differences in the reach distances were written down. The results of each test subjects were analyzed and examined in a case study.

According to the results, subjects who had recovered poorly from the ACL-reconstruction seemed to have a connection between the weak quadriceps strength and gait abnormality. The poor quadriceps muscle strength on the operated side seemed to be in connection with weakened heel strike and enhanced toe off. The poor subjective experiences about the rehabilitation and the current status of the knee were directly proportional to the poor results in the Y-SEBT balance test. The subjects that experienced uncertainty on the operated leg had weaker results than on the uninvolved leg.