Rauman terveyskeskussairaalan kuntoutusosaston toiminta potilaan näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kuntoutus toteutuu Rauman terveyskeskussairaalan kuntoutusosastolla ja mitä mieltä potilaat ovat osaston toi-minnasta. Tavoitteena oli selvittää mahdollisia kehittämiskohteita.

Aineistonkeruussa käytettiin kyselylomaketta, jossa oli sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä. Kysymyksillä pyrittiin selvittämään kuntoutushenkilökunnan ja hoitajien toimintaa kuntoutuksen suhteen, välineiden käyttöä sekä potilaan omaa odotusta kuntoutuksen onnistumisesta. Opinnäytetyön kohdejoukkona oli Rauman terveyskeskussairaalan kuntoutusosaston (osasto 13) kyselyyn vastaamaan kyenneet potilaat. Kyselyn ulkopuolelle jäivät potilaat, jotka eivät pystyneet kommunikoimaan tai kärsivät vaikeasta dementiasta. Kysely toteutettiin heinä-elokuussa 2011 ja siihen vastasi 23 potilasta. Monivalintakysymysten vastaukset analysoitiin Tixel-ohjelmalla. Avoimet kysymykset koskivat aikaisempia sairaalakäyntejä ja lopussa oli ”vapaa sana”. Avoimet kysymykset analysoitiin, jotta saatiin selville potilaiden yleinen asenne kuntoutusta kohtaan. Analysoinnissa avointen kysymysten vastaukset jaoteltiin hyviin ja huonoihin, joita vertailtiin keskenään.

Parhaiten potilaiden mielestä osastolla toteutui kuntoutuksen turvallisuus ja apuvälineiden saatavuus. Myös kuntoutuksen ajankohta potilaan päivärytmissä ja ohjeiden selkeys olivat potilaiden mielestä hyvät. Selvästi heikoimpana koettiin kykenemättömyys vaikuttaa omaan kuntoutussuunnitelmaan ja tavoitteiden luomiseen. Myös kuntouttava hoitotyö viikonlopun osalta koettiin riittämättömäksi.

Tutkimuksessa saatiin vastaukset kaikkiin tutkimusongelmiin. Kehittämistarpeita osastolla oli potilaan huomioimisessa kuntoutusprosessissa ja viikonlopun kuntoutuksen ja ohjeiden suhteen. Tässä opinnäytetyössä ehdotettiin yhdeksi ratkaisuksi GAS:n laatimista. GAS on potilaan tavoitteiden laatimisen ja arvioinnin apuväline.

The purpose of this thesis was to explore how rehabilitation works in Rauma primary care hospital rehabilitation ward and what did the patients think about the ward´s actions. The aim was to point out possible needs of development.

The information was collected by a questionnaire which had both multiple choices and open questions. The questions were aimed to find out how physiotherapists and nurses function in rehabilitation, how is equipment used and what are patient´s own expectations in rehabilitation. Target group of this thesis was all the patients in Rau-ma´s rehabilitation ward (ward 13) who could answer the questionnaire. Patients with communication problems or severe dementia were left outside. There were 23 pa-tients who answered the questionnaire in july-august 2011. The data was analyzed with the program tixel. The open questions were about previous hospital visits and an open word. Open questions were analyzed to find out the patients general thoughts towards rehabilitation. The answers were divided among good and bad results and they were compared with each other.

According to patients the safety of the rehabilitation and the availability of equip-ment advices were implemented best in the ward. Also the time when patients re-ceived physiotherapy worked well with their daily routines and the instructions were given clearly. By far the weakest according to patients was the incapability to affect on your own plan of rehabilitation and goals. Rehabilitation nursing on weekends was also considered insufficient.

All research problems were answered. Taking patient´s goals into consideration dur-ing rehabilitation, rehabilitation during weekends and giving directions to patients were found insufficient and in need of development. One solution for these problems could be GAS. It helps to set and evaluate patients goals during rehabilitation.