Virmutjoen ampumaradan perustilaselvitys : Maaperän pilaantumisen osalta
Mykkänen, Aki (2018)
Mykkänen, Aki
2018
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101201385
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101201385
Tiivistelmä
Suomessa on arvioiden mukaan 2000-2500 ulkoampumarataa, joista noin 800 on vielä nykyään käytössä. Ampumaratoja on lähes jokaisessa kunnassa, ja ne mahdollistavat ampumaharrastajien sekä metsästäjien harrastustoiminnan turvallisella ja valvotulla alueella. Ampumaratatoiminnasta syntyvien ammusjätteiden rapautuessa ympäristössä fysikaalisten ja kemikaalisten toimintojen seurauksesta niiden sisältämät haitta-aineet pääsevät liukene-maan ja vaikuttamaan maaperään, pohjaveteen ja eliöihin. Riski ei ole kuitenkaan välitön, vaan sen vaikutuksia tapahtuu useiden vuosikymmenien aikavälillä. Tämän takia on tärkeää väliajoin selvittää, kuinka pilaantunutta ampumaratojen sekä niiden lähimaastojen maaperä on ja ovatko haitta-aineet kulkeutuneet ympäristössä.
Opinnäytetyössä laadittiin perustilaselvitys maaperän pilaantumisen osalta Ruokolahden ja Imatran riistanhoitoyhdistyksen Virmutjoen ampumaradalta. Ampumaradalla on kolme käytössä olevaa ja yksi käytöstä poistettu luodikkorata sekä kolme haulikkorataa. Näytteitä otetiin alueen maa-aineksesta, sedimenteistä sekä vesistä. Tutkittavina aineina oli lyijy, antimoni, kupari sekä sinkki sekä vesinäytteistä niiden pH-arvo sekä sähkönjohtokyky. Näytteenotto suoritettiin kahtena päivänä toukokuussa 2017, jonka jälkeen näytteet esikäsiteltiin ja analysoitiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ympäristölaboratoriossa. Näytteiden analyysimenetelmänä käytettiin röntgenfluoresenssiin perustuvaa kenttäanalysaattoria.
Tulokset osoittivat, että Virmutjoen ampumaradan ympäristön tila on hyvin tyypillinen suomalaisille ampumaradoille. Erityisesti lyijyn pitoisuudet olivat korkeita ammusten iskeymäkohdissa luodikko- sekä haulikkoradoilla. Tuloksien mukaan ei ole viitteitä siitä, että haitta-aineet kulkeutuisivat syvemmälle maaperään, vaan ne ovat sitoutuneena taustavallien sekä alueen pintamaahan, erityisesti orgaaniseen ainekseen. Täten radan ympäristöriski voidaan arvioida paikalliseksi, eikä se vaadi suuria ja välittömiä kunnostustoimenpiteitä. Koska rata on jatkuvassa käytössä, olisi tulevaisuutta ajatellen kuitenkin suositeltavaa, että esimerkiksi luodikkoratojen taustavalleja puhdistettaisiin ja että haulikkoratojen haulien leviämisaluetta yritettäisiin rajoittaa.
Opinnäytetyössä laadittiin perustilaselvitys maaperän pilaantumisen osalta Ruokolahden ja Imatran riistanhoitoyhdistyksen Virmutjoen ampumaradalta. Ampumaradalla on kolme käytössä olevaa ja yksi käytöstä poistettu luodikkorata sekä kolme haulikkorataa. Näytteitä otetiin alueen maa-aineksesta, sedimenteistä sekä vesistä. Tutkittavina aineina oli lyijy, antimoni, kupari sekä sinkki sekä vesinäytteistä niiden pH-arvo sekä sähkönjohtokyky. Näytteenotto suoritettiin kahtena päivänä toukokuussa 2017, jonka jälkeen näytteet esikäsiteltiin ja analysoitiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Ympäristölaboratoriossa. Näytteiden analyysimenetelmänä käytettiin röntgenfluoresenssiin perustuvaa kenttäanalysaattoria.
Tulokset osoittivat, että Virmutjoen ampumaradan ympäristön tila on hyvin tyypillinen suomalaisille ampumaradoille. Erityisesti lyijyn pitoisuudet olivat korkeita ammusten iskeymäkohdissa luodikko- sekä haulikkoradoilla. Tuloksien mukaan ei ole viitteitä siitä, että haitta-aineet kulkeutuisivat syvemmälle maaperään, vaan ne ovat sitoutuneena taustavallien sekä alueen pintamaahan, erityisesti orgaaniseen ainekseen. Täten radan ympäristöriski voidaan arvioida paikalliseksi, eikä se vaadi suuria ja välittömiä kunnostustoimenpiteitä. Koska rata on jatkuvassa käytössä, olisi tulevaisuutta ajatellen kuitenkin suositeltavaa, että esimerkiksi luodikkoratojen taustavalleja puhdistettaisiin ja että haulikkoratojen haulien leviämisaluetta yritettäisiin rajoittaa.