Kaukolämmön tuotannon optimointi kulutusmuutoksien ja -ennusteiden mukaisesti
Kiviranta, Paulus (2021)
Kiviranta, Paulus
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101241466
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101241466
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin KSS Lämpö Oy:n toimeksiannosta osana yrityksen
kaukolämpöprojektia. Projektissa yhdistettiin Anjalankosken alueella kolme erillistä
kaukolämpöverkkoa yhdeksi kokonaisuudeksi. Uusien kaukolämpölinjojen lisäksi projektin
yhteydessä rakennettiin uusi puupohjaisia kierrätyspolttoaineita käyttävä lämpölaitos, jossa on kaksi erillistä 4 MW:n kattilaa. Uudella laitoksella korvataan maakaasupohjaista
lämmöntuotantoa vuoden 2021 alusta lähtien. Tämän työn tarkoituksena oli optimoida
uuden kaukolämpöverkon käyttöä kaukolämmön menoveden lämpötilan ja pumppauksen
osalta. Työssä selvitettiin kaukolämpöverkon lataamisella saavutettavia hyötyjä varatehon
käytön vähentämisessä ja lämmöntarpeen päiväkohtaisten kulutushuippujen
tasoittamisessa. Työssä tutkittiin myös sääennusteen ja asiakkaiden mittaustietojen
käyttämistä hyödyksi kaukolämpötuotannon optimoinnissa.
Tutkimuksessa perehdyttiin kaukolämpöjärjestelmän toimintaan tutkimuskirjallisuuden
avulla. Tutkimusaineistona työssä käytettiin toimeksiantajalta saatua asiantuntijatietoa,
kaukolämpöverkostojen reittipiirustuksia ja edeltävien vuosien tuotantotietoja. Tietojen
pohjalta määritettiin työssä käsiteltävän kaukolämpöverkon pituus ja tilavuus sekä sen
vuotuiset lämpöhäviöt. Kaukolämpöverkkoon varastoitavissa olevat lämpöenergiamäärät
laskettiin 5–15 ˚C:n korotuksilla kaukolämmön menoveden lämpötilaan. Varastoitavissa
olevien energiamäärien perusteella selvitettiin laskennallinen säästöpotentiaali, joka on
hyödynnettävissä kaukolämpöverkkoa lataamalla.
Työn tulokset osoittavat, että kaukolämpöverkon lataamisella säästetään lämpöenergian
tuotantokustannuksissa vuositasolla, kun varatehon käyttöä voidaan vähentää.
Säästöpotentiaali on riippuvainen latauksen aikaisesta kaukolämpöveden menolämpötilan
korotuksen suuruudesta. Latauksen aikaisen menoveden lämpötilan korotuksen ollessa 10
˚C voidaan hyödyntää merkittävä osuus kokonaissäästöpotentiaalista, jolloin säästöä
kertyisi vuoden 2019 tuotantotiedoilla noin 44 MWh:a vuodessa. Lisäksi maakaasupohjaisen varatehon käytön vähentäminen pienentää lämmöntuotannon
hiilidioksidipäästöjä. Kaukolämpöverkkoa lataamalla on kannattavaa myös tasoittaa
lämmöntarpeen päiväkohtaisia kulutushuippuja, jotka tyypillisesti esiintyvät päivittäin
aamuisin ja iltapäivisin. Lataamalla kaukolämpöverkkoa tuotantoprosessiin ei tule nopeita
muutoksia ja kaukolämpöveden pumppauskustannukset pienenevät. Työn tulosten pohjalta toimeksiantaja saa tietoonsa lähtökohtia optimaalisille toimenpiteille uuden
kaukolämpöverkon käytössä.
kaukolämpöprojektia. Projektissa yhdistettiin Anjalankosken alueella kolme erillistä
kaukolämpöverkkoa yhdeksi kokonaisuudeksi. Uusien kaukolämpölinjojen lisäksi projektin
yhteydessä rakennettiin uusi puupohjaisia kierrätyspolttoaineita käyttävä lämpölaitos, jossa on kaksi erillistä 4 MW:n kattilaa. Uudella laitoksella korvataan maakaasupohjaista
lämmöntuotantoa vuoden 2021 alusta lähtien. Tämän työn tarkoituksena oli optimoida
uuden kaukolämpöverkon käyttöä kaukolämmön menoveden lämpötilan ja pumppauksen
osalta. Työssä selvitettiin kaukolämpöverkon lataamisella saavutettavia hyötyjä varatehon
käytön vähentämisessä ja lämmöntarpeen päiväkohtaisten kulutushuippujen
tasoittamisessa. Työssä tutkittiin myös sääennusteen ja asiakkaiden mittaustietojen
käyttämistä hyödyksi kaukolämpötuotannon optimoinnissa.
Tutkimuksessa perehdyttiin kaukolämpöjärjestelmän toimintaan tutkimuskirjallisuuden
avulla. Tutkimusaineistona työssä käytettiin toimeksiantajalta saatua asiantuntijatietoa,
kaukolämpöverkostojen reittipiirustuksia ja edeltävien vuosien tuotantotietoja. Tietojen
pohjalta määritettiin työssä käsiteltävän kaukolämpöverkon pituus ja tilavuus sekä sen
vuotuiset lämpöhäviöt. Kaukolämpöverkkoon varastoitavissa olevat lämpöenergiamäärät
laskettiin 5–15 ˚C:n korotuksilla kaukolämmön menoveden lämpötilaan. Varastoitavissa
olevien energiamäärien perusteella selvitettiin laskennallinen säästöpotentiaali, joka on
hyödynnettävissä kaukolämpöverkkoa lataamalla.
Työn tulokset osoittavat, että kaukolämpöverkon lataamisella säästetään lämpöenergian
tuotantokustannuksissa vuositasolla, kun varatehon käyttöä voidaan vähentää.
Säästöpotentiaali on riippuvainen latauksen aikaisesta kaukolämpöveden menolämpötilan
korotuksen suuruudesta. Latauksen aikaisen menoveden lämpötilan korotuksen ollessa 10
˚C voidaan hyödyntää merkittävä osuus kokonaissäästöpotentiaalista, jolloin säästöä
kertyisi vuoden 2019 tuotantotiedoilla noin 44 MWh:a vuodessa. Lisäksi maakaasupohjaisen varatehon käytön vähentäminen pienentää lämmöntuotannon
hiilidioksidipäästöjä. Kaukolämpöverkkoa lataamalla on kannattavaa myös tasoittaa
lämmöntarpeen päiväkohtaisia kulutushuippuja, jotka tyypillisesti esiintyvät päivittäin
aamuisin ja iltapäivisin. Lataamalla kaukolämpöverkkoa tuotantoprosessiin ei tule nopeita
muutoksia ja kaukolämpöveden pumppauskustannukset pienenevät. Työn tulosten pohjalta toimeksiantaja saa tietoonsa lähtökohtia optimaalisille toimenpiteille uuden
kaukolämpöverkon käytössä.