Työhyvinvointi varhaiskasvatuksessa : poikkeustilanne ja sen vaikutukset työhyvinvointiin

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli työhyvinvoinnin kokemus normaalitilanteessa ja koronapandemian aiheuttaman poikkeustilanteen aikana sekä poikkeustilanteen vaikutukset koettuun työhyvinvointiin. Tarkoituksena oli kyselyllä kartoittaa erään varhaiskasvatuspalveluja tuottavan yrityksen työntekijöiden kokemusta työhyvinvoinnista sekä poikkeustilanteeksi muodostuneen pandemian vaikutuksia tähän työhyvinvoinnin kokemukseen. Tavoitteena oli myös tuottaa työelämän yhteistyökumppanille vinkkejä siihen, millaisilla asioilla työntekijöiden mielestä voitaisiin vaikuttaa työn tekemiseen ja laatuun sekä mihin tulisi erityisesti panostaa.

Työelämän yhteistyökumppanina toimi varhaiskasvatuspalveluja tarjoavan yrityksen yksiköt määrätyllä alueella. Yksiköitä oli opinnäytetyön aloitusvaiheessa 17, joista jokaiseen kysely lähetettiin. Yrityksen eri yksiköillä on erilaisia painotuksia sekä eri kielillä tarjottua varhaiskasvatustoimintaa. Kyselyyn vastanneiden työntekijöiden joukko koostui sekä varhaiskasvatuksen hoitajista että varhaiskasvatuksen opettajista.

Teoreettisena kehyksenä oli työhyvinvointi. Työssä paneuduttiin tarkemmin siihen, mitä se on ja millaisia erityispiirteitä siihen liittyy varhaiskasvatuksen kentällä. Kyselylomake laadittiin tähän teoriaan pohjautuen.

Kyselyn perusteella normaalitilanteessa varhaiskasvatuksessa työhyvinvoinnin on koettu toteutuvan melko positiivisesti. Erityisesti hyvät henkilöstöjohtajat sekä työyhteisö nousivat kyselyssä esiin työhyvinvoinnin kokemukseen positiivisesti vaikuttavina tekijöinä. Pandemian aiheuttama poikkeustilanne taas vaikutti työhyvinvoinnin kokemiseen negatiivisesti. Normaalioloissa korostuneet negatiiviset tekijät kuten kiire ja resurssien riittämättömyys korostuivat entisestään. Niiden lisäksi muodostui uusia työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä kuten työn epävarmuus. Poikkeusoloissa myös positiiviset asiat korostuivat, erityisesti työyhteisön yhteistyö ja joustavuus. Kehitystoiveina kyselyssä ilmenivät paremmat resurssit ja niiden myötä arjen kiireettömyys, parempi ja laajempi kommunikointi ylemmän tahon ja työntekijöiden välillä sekä aiempaa runsaampi palautteen saanti.

Kaikki ovat joutuneet tekemään kompromisseja koronapandemian vuoksi. Työpaikoilla ne korostuvat erityisesti. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen myös poikkeustilanteessa on niin johtajien kuin työntekijöiden etu, josta kaikkien on kannettava vastuu yhteisen hyvän vuoksi.

The purpose was to find out how the well-being at work is experienced normally, and what the effects of the ongoing Covid-19 -pandemic have on the well-being. The goal was to examine how the employees at a company providing early childhood education services experienced their well-being at work.

The data were collected through electronic questionnaires from daycare directors and analysed using content analysis.

The study found that before the pandemic the employees experienced well-being at work in a positive way. The covid-19 situation had a negative effect on the experience as well as it put an emphasis on the negative factors that were experienced during normal times.

In conclusion, the study found that multiple issues affect the experience of well-being at work. When disaster hits, it is key that the basic elements, including leadership and enough time and people to work properly, are in order. If the foundation is broken, negativity blooms. It is easier to build positive experiences on a proper base.