Luovan työryhmän johtaminen: Tapaustutkimus kirjallisuuslehti Lumoojasta
Helenius, Elisa (2021)
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102031872
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102031872
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan luovan työryhmän johtamista. Menetelmänä on tapaustutkimus, jossa tapauksena on kotimaisen kirjallisuuden lehti Lumooja. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen on luova työryhmä ja miten sitä tulee johtaa. Tavoitteen saavuttamiseksi asiantuntijoilta haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Millä tavoin johdat lehden toimituskuntaa?
2. Millainen ilmapiiri toimituksella on keskenään ja suhteessa avustajiin?
3. Miten pyrit luomaan hyvän ympäristön toimituskunnan luovuuden käyttämiselle?
4. Miten kehittelette yhdessä luovia ideoita eteenpäin?
5. Millainen toimituskunta on dynamiikaltaan mielestäsi toimivin? Onko lehdellänne sellainen toimituskunta?
Menetelmänä on haastattelut, ja asiantuntijat ovat kotimaisten kulttuurilehtien päätoimittajia: Lumoojan päätoimittajatyöpari Emmi Ketonen ja Mikko Lamberg, Nuoren Voiman päätoimittaja Vesa Rantama, Teatteri&Tanssi+Sirkus -lehden päätoimittaja Minna Tawast ja Voiman päätoimittaja Teemu Matinpuro.
Tavoitteen saavuttamiseksi myös Lumoojan entinen päätoimittaja, tämän opinnäytetyön kirjoittaja, kuvaa Lumoojan työryhmän johtamista, uuden numeron tekoprosessia sekä niin johtamisen haasteita kuin luovuutta Lumoojassa. Opinnäytetyö on tehty syys-joulukuussa 2020.
Päätoimittajien mukaan heidän tehtävänsä on antaa toimittajien työlle raamit mutta tarpeeksi vapautta luovuuden käyttöön. Päätoimittajien suurin ongelma on kiire, minkä takia avustajien luovaa potentiaalia jää myös hyödyntämättä, kun kaikkiin sähköposteihin ei ehditä vastata.
Tiimin johtaminen vaatii tehokasta vuorovaikutusta. Ryhmä tarvitsee johtajan, mutta tiimi etenee yhdessä ja tasaveroisena kohti tavoitetta. Luovuus on ylipäätään sosiaalinen prosessi.
Hyvällä johtajalla on erinomaiset ihmissuhde- ja tunnetaidot, eheä persoonallisuus ja riittävästi osaamista omalta alaltaan. Hän ei panosta urakehitykseensä, vaan tiimin auttamiseen. Päätoimittamisesta tekee haastavaa se, että avustajien valmiustaso voi vaihdella suuresti. Kulttuurilehtiä johdetaan usein etänä, jolloin tärkeää ovat tiedon jakaminen, ylikorostunut kommunikointi ja tavoitteiden toteutumisen seuraaminen. Ystävällinen ilmapiiri edesauttaa luovuutta.
1. Millä tavoin johdat lehden toimituskuntaa?
2. Millainen ilmapiiri toimituksella on keskenään ja suhteessa avustajiin?
3. Miten pyrit luomaan hyvän ympäristön toimituskunnan luovuuden käyttämiselle?
4. Miten kehittelette yhdessä luovia ideoita eteenpäin?
5. Millainen toimituskunta on dynamiikaltaan mielestäsi toimivin? Onko lehdellänne sellainen toimituskunta?
Menetelmänä on haastattelut, ja asiantuntijat ovat kotimaisten kulttuurilehtien päätoimittajia: Lumoojan päätoimittajatyöpari Emmi Ketonen ja Mikko Lamberg, Nuoren Voiman päätoimittaja Vesa Rantama, Teatteri&Tanssi+Sirkus -lehden päätoimittaja Minna Tawast ja Voiman päätoimittaja Teemu Matinpuro.
Tavoitteen saavuttamiseksi myös Lumoojan entinen päätoimittaja, tämän opinnäytetyön kirjoittaja, kuvaa Lumoojan työryhmän johtamista, uuden numeron tekoprosessia sekä niin johtamisen haasteita kuin luovuutta Lumoojassa. Opinnäytetyö on tehty syys-joulukuussa 2020.
Päätoimittajien mukaan heidän tehtävänsä on antaa toimittajien työlle raamit mutta tarpeeksi vapautta luovuuden käyttöön. Päätoimittajien suurin ongelma on kiire, minkä takia avustajien luovaa potentiaalia jää myös hyödyntämättä, kun kaikkiin sähköposteihin ei ehditä vastata.
Tiimin johtaminen vaatii tehokasta vuorovaikutusta. Ryhmä tarvitsee johtajan, mutta tiimi etenee yhdessä ja tasaveroisena kohti tavoitetta. Luovuus on ylipäätään sosiaalinen prosessi.
Hyvällä johtajalla on erinomaiset ihmissuhde- ja tunnetaidot, eheä persoonallisuus ja riittävästi osaamista omalta alaltaan. Hän ei panosta urakehitykseensä, vaan tiimin auttamiseen. Päätoimittamisesta tekee haastavaa se, että avustajien valmiustaso voi vaihdella suuresti. Kulttuurilehtiä johdetaan usein etänä, jolloin tärkeää ovat tiedon jakaminen, ylikorostunut kommunikointi ja tavoitteiden toteutumisen seuraaminen. Ystävällinen ilmapiiri edesauttaa luovuutta.