Kehitysvammaisten suun terveyden edistäminen

Abstract

Kehitysvammaisuus tarkoittaa kehitysiässä, ennen 18 vuoden ikää, ilmennyttä vauriota tai vammaa. Kehitysvammaisia on arvioitu olevan Suomessa noin 40 000. Kehitysvammaisuus ei ole sairaus, mutta haittaa selviytymistä jokapäiväisistä toiminnoista. Kehitysvammaisuuden aste vaihtelee lievästä oppimisvaikeudesta vaikeaan vammaan ja monilla kehitysvammaisilla voi olla normaalia elämää vaikeuttavia lisävammoja. Elääkseen yhteiskunnan tasa-arvoisina jäseninä, he tarvitsevat tukea, ohjausta ja palveluita. Yksilöllinen ja tarkoituksenmukainen tuki auttaa hyvään elämään.

Kehitysvammaisen suun terveyden ylläpitäminen vaatii yhteistyötä kehitysvammaisen ja hänen läheistensä kanssa unohtamatta moniammatillista yhteistyötä kehitysvammahuollon työntekijöiden ja suun terveyden ammattilaisten välillä. Kehitysvammaisuuteen liittyvien sairauksien myötä hyvä suun terveys on tärkeää kehitysvammaisen yleisterveydelle.

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Salon kehitysvammahuollon asumisyksiköiden henkilökunnan kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kehitysvammaisia hoitavan henkilökunnan tietoja, toimintatapoja, asenteita ja arvoja suun terveyden edistämisestä sekä kehitysvammaisen suun terveydenhuollon palvelujen tarpeesta. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä kehitysvammaisten asumisyksiköiden henkilökunnan tietoa suun terveyden edistämisestä sekä motivoida heitä toteuttamaan kehitysvammaisen suun terveyttä edistävää toimintaa.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Kehitysvammahuollon asumisyksiköiden henkilökunnan keskuudessa toteutettiin kysely ja saatujen tietojen pohjalta toteutettiin suun terveyden edistämisen tilaisuus.

Tutkimustuloksissa todettiin Salon kehitysvammahuollon asumisyksiköissä toteutettavan laadukasta suun terveyden edistämistä. Hampaiden harjaus toteutuu päivittäin lähes kaikilla kehitysvammaisilla. Tulosten mukaan yli puolet kehitysvammaisista tarvitsee apua päivittäiseen suun puhdistukseen. Kehitysvammaisen suun terveyden edistämisen haasteena on kehitysvammaisen lyhytjännitteisyys ja suun aukipitämisen jaksaminen, jotka vaikeuttavat hammasvälien ja kielen puhdistusta.

Mental disability means damage or injury at the developmental age, before the age of 18 years. There is estimated to be approximately 40 000 people with mental disabilities in Finland. Mental disability is not a disease, but it hinders surviving with everyday activities. The degree of mental disability varies from mild learning difficulties to severe disabilities and many mentally disabled can have further injuries that complicate normal life. They need support, guidance and services to live as equal members in society. Individual and appropriate support helps to achieve good life.

Maintaining oral health of a mentally disabled requires cooperation with the mentally disabled and their families, keeping in mind the multi-professional cooperation of the workers of service of mentally handicapped and the oral health professionals. With mental disability related diseases good oral health is important for the general health of the mentally disabled.

The thesis was carried out in cooperation with the staff of Salo’s service of mentally handicapped housing units. The purpose of the thesis was to chart the knowledge, methods, attitudes and values about oral health promotion of the mentally handicapped housing units personnel and the requirement of oral health care services of a mentally disabled. The aim of the thesis is to increase information of the mentally handicapped housing units’ personnel in oral health promotion and to motivate them to carry out activities that promote the oral health of mentally disabled.

The thesis was carried out as a quantitative study. The survey was executed among the staff of Salo’s service of mentally handicapped housing units and was the basis for the Oral Health Promotion session.

The research results found that Salo’s service of mentally handicapped housing units carries out high-quality oral health promotion. Daily tooth brushing is practised with almost all mentally disabled. The results show that more than half of the mentally disabled need assistance with daily mouth cleaning. The staff believes that the biggest challenges for the mentally handicapped in promoting oral health are the short attention span of the mentally disabled and the ability of the mentally disabled to keep the mouth open, that make the cleaning of interdentals and tongue more difficult.