Oppijakeskeisten oppimisympäristöjen edellytykset : Miltä susta nyt tuntuu?
Andersson, Tuula; Erkko, Minna; Kari, Juhana; Lehtinen, Mirja; Nieminen, Mika (2011)
Andersson, Tuula
Erkko, Minna
Kari, Juhana
Lehtinen, Mirja
Nieminen, Mika
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016467
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016467
Tiivistelmä
Tässä kehittämishankkeessa pohdittiin oppimisympäristöjen kehittämistä nykyisestä opettajakeskeisyydestä oppijakeskeisemmän oppimisympäristön saavuttamiseksi. Oppimisympäristö käsitettiin Mannisen ym. mukaan koostuvan viidestä näkökulmasta, jotka ovat sosiaalinen, fyysinen, paikallinen, tekninen ja didaktinen. Hankkeessa tarkasteltiin sosiaalisen oppimisympäristön teoreettisia perusteita. Fyysistä oppimisympäristöä tarkastellessa pohdittiin koulurakennuksen tiloja niiden koon, kalusteiden ja av-laitteiden sekä luovuuden ja yrittäjyyden kannalta. Sosiaalista ja fyysistä oppimisympäristöä selvitettiin myös tapaustutkimuksilla.
Sosiaalista oppimisympäristöä tarkasteltiin kahden kenttäkurssin yhteydessä TAMKin ympäristöinsinööri -koulutusohjelmassa. Fyysistä oppimisympäristöä tarkasteltiin TAMKin liiketalouden koulutusohjelmassa. Oppijakeskeisyyttä tarkasteltiin myös yrittäjyyskasvatuksen prosessikoulutukseen osallistuneille opettajille tehdyn HOPE-kyselytutkimuksen perusteella.
Ympäristöinsinööri -koulutusohjelman tapaustutkimuksessa ilmeni, että opiskelijoille kenttäkurssi on mieluinen. Heille on tärkeää yhdessä vietetty aika ja kenttäkokeet helpottavat ymmärtämään esimerkiksi fysiikan ja kemian teorian merkitystä käytännössä. Myös yhteisopettajuus ja opetuksen integrointi nähtiin merkittävänä mahdollisuutena kenttäkokeissa ja sitä voisi soveltaa nykyistä enemmän koulutuksessa.
Liiketalouden tapaustutkimuksessa ilmeni, että vaikka opiskelijat olivatkin suhteellisen tyytyväisiä pienryhmätiloihin, ne eivät nykyisellään palvele valittuja pedagogisia ratkaisuja. Tulevaisuuden oppimisympäristöjä suunniteltaessa tulee muunneltavuuden lisäksi ottaa huomioon fyysisen tilan vaikutus yksilön oppimisprosessia merkittävästi tukevana elementtinä. Henkilökohtaisten tietokoneiden ja mobiililaitteiden lisääntyessä ihmiset tapaavat toisiaan yhä enemmän verkossa, ja teknologiset ratkaisut tulee sovittaa saumattomasti tilasuunnitteluun.
HOPE-hankkeen kyselyn perusteella opettajat kaipasivat laajaa valmennusta yrittäjyyskasvatukseen. Valmennus antoi opettajille rohkeutta uudistaa työtään. Oppijakeskeisyyden korostamisen sijasta tässä kehittämishankkeessa päädyttiin yhteisöllisyyden korostamiseen merkityksellisten oppimiskokemusten saavuttamiseksi.
Sosiaalista oppimisympäristöä tarkasteltiin kahden kenttäkurssin yhteydessä TAMKin ympäristöinsinööri -koulutusohjelmassa. Fyysistä oppimisympäristöä tarkasteltiin TAMKin liiketalouden koulutusohjelmassa. Oppijakeskeisyyttä tarkasteltiin myös yrittäjyyskasvatuksen prosessikoulutukseen osallistuneille opettajille tehdyn HOPE-kyselytutkimuksen perusteella.
Ympäristöinsinööri -koulutusohjelman tapaustutkimuksessa ilmeni, että opiskelijoille kenttäkurssi on mieluinen. Heille on tärkeää yhdessä vietetty aika ja kenttäkokeet helpottavat ymmärtämään esimerkiksi fysiikan ja kemian teorian merkitystä käytännössä. Myös yhteisopettajuus ja opetuksen integrointi nähtiin merkittävänä mahdollisuutena kenttäkokeissa ja sitä voisi soveltaa nykyistä enemmän koulutuksessa.
Liiketalouden tapaustutkimuksessa ilmeni, että vaikka opiskelijat olivatkin suhteellisen tyytyväisiä pienryhmätiloihin, ne eivät nykyisellään palvele valittuja pedagogisia ratkaisuja. Tulevaisuuden oppimisympäristöjä suunniteltaessa tulee muunneltavuuden lisäksi ottaa huomioon fyysisen tilan vaikutus yksilön oppimisprosessia merkittävästi tukevana elementtinä. Henkilökohtaisten tietokoneiden ja mobiililaitteiden lisääntyessä ihmiset tapaavat toisiaan yhä enemmän verkossa, ja teknologiset ratkaisut tulee sovittaa saumattomasti tilasuunnitteluun.
HOPE-hankkeen kyselyn perusteella opettajat kaipasivat laajaa valmennusta yrittäjyyskasvatukseen. Valmennus antoi opettajille rohkeutta uudistaa työtään. Oppijakeskeisyyden korostamisen sijasta tässä kehittämishankkeessa päädyttiin yhteisöllisyyden korostamiseen merkityksellisten oppimiskokemusten saavuttamiseksi.
