We are all us : Case study on implementing agile methods in an organization
Pylvänäinen, Helinä (2009)
Pylvänäinen, Helinä
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906083763
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906083763
Tiivistelmä
Perinteiset projektinhallinta- ja tuotekehitysprosessit ja -menetelmät korostavat huolellista ennakkosuunnittelua ja seurantaa sekä työskentelyn vaiheittaista etenemistä siten, että edeltäviin vaiheisiin ei yleensä palata takaisin. 2000-luvulla ovat suosiotaan kasvattaneet ns. ketterät menetelmät, joita tutkimusten mukaan käytetään laajasti tuotekehitysprojekteissa.
Ketterien menetelmien odotetut hyödyt ovat tuottavuus ja tehokkuus koska mm. projektinhallinta, päätösprosessit, organisaation roolit ja dokumentointi on vähennetty minimiin. Tiimit toimivat itsenäisellä tavalla jatkuvasti omaa toimintaansa arvioiden ja kehittäen. Projektipäällikön tehtäväksi jää lähinnä tukeminen ja tiimin työtä haittaavien esteiden poistaminen.
Liiketoimintayksikkö xxxxx:n tuotekehityksessä on käytetty perinteisiä prosesseja ja menetelmiä. Ongelmat tuottavuudessa, tehokkuudessa ja laadussa herättivät kiinnostuksen uusiin ketterämpiin menetelmiin tavoitteena nopeampi uusien tuotteiden tai tuotepiirteiden kehittäminen ja nopeampi reagointi markkinoissa tapahtuviin muutoksiin. Ketterien menetelmien käyttö aloitettiin kolmella pilottiprojektilla. Saatujen tulosten rohkaisemana menetelmiä alettiin käyttää kaikissa tuotekehitystiimeissä. Käyttöönottovaiheessa huomattiin merkittäviä vaikutuksia sidosryhmiin. Muutostarpeet yhteistyössä ja muissa prosesseissa nousivat keskusteluissa tärkeälle sijalle. Tämä tutkimus on tehty selvittämään millaisia muutoksia sidosryhmien toimintaan ketterien menetelmien käyttöönotto tuo ja ulottuvatko vaikutukset myös johtamiseen.
Tutkimus on tehty tutustumalla aiempiin tutkimuksiin ja muuhun kirjallisuuteen, tarkkailemalla ja osallistumalla käyttöönottovaiheeseen, henkilökunnan tiedottamiseen ja koulutuksiin ja sekä haastattelemalla eri rooleissa toimivia henkilöitä käyttöönotosta ja sen vaikutuksista.
Tulokset vahvistavat tutkimusoletuksen, että ketterien menetelmien käyttöönotto tuotekehityksessä heijastuu muuhun organisaatioon, jonka toimintatavoissa tulee tarvetta muutokseen. Lähijohtamisessa tapahtuu myös merkittäviä muutoksia, mutta liiketoiminnan johtamisen muuttumiseen ei havaittu selkeätä yhteyttä.
Ketterien menetelmien odotetut hyödyt ovat tuottavuus ja tehokkuus koska mm. projektinhallinta, päätösprosessit, organisaation roolit ja dokumentointi on vähennetty minimiin. Tiimit toimivat itsenäisellä tavalla jatkuvasti omaa toimintaansa arvioiden ja kehittäen. Projektipäällikön tehtäväksi jää lähinnä tukeminen ja tiimin työtä haittaavien esteiden poistaminen.
Liiketoimintayksikkö xxxxx:n tuotekehityksessä on käytetty perinteisiä prosesseja ja menetelmiä. Ongelmat tuottavuudessa, tehokkuudessa ja laadussa herättivät kiinnostuksen uusiin ketterämpiin menetelmiin tavoitteena nopeampi uusien tuotteiden tai tuotepiirteiden kehittäminen ja nopeampi reagointi markkinoissa tapahtuviin muutoksiin. Ketterien menetelmien käyttö aloitettiin kolmella pilottiprojektilla. Saatujen tulosten rohkaisemana menetelmiä alettiin käyttää kaikissa tuotekehitystiimeissä. Käyttöönottovaiheessa huomattiin merkittäviä vaikutuksia sidosryhmiin. Muutostarpeet yhteistyössä ja muissa prosesseissa nousivat keskusteluissa tärkeälle sijalle. Tämä tutkimus on tehty selvittämään millaisia muutoksia sidosryhmien toimintaan ketterien menetelmien käyttöönotto tuo ja ulottuvatko vaikutukset myös johtamiseen.
Tutkimus on tehty tutustumalla aiempiin tutkimuksiin ja muuhun kirjallisuuteen, tarkkailemalla ja osallistumalla käyttöönottovaiheeseen, henkilökunnan tiedottamiseen ja koulutuksiin ja sekä haastattelemalla eri rooleissa toimivia henkilöitä käyttöönotosta ja sen vaikutuksista.
Tulokset vahvistavat tutkimusoletuksen, että ketterien menetelmien käyttöönotto tuotekehityksessä heijastuu muuhun organisaatioon, jonka toimintatavoissa tulee tarvetta muutokseen. Lähijohtamisessa tapahtuu myös merkittäviä muutoksia, mutta liiketoiminnan johtamisen muuttumiseen ei havaittu selkeätä yhteyttä.