Vanhusten laitosasumisesta tehostettuun palveluasumiseen : Vanhusten toimintakyvyn tukeminen hoitohenkilökunnan näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia laitosasumisen muutosta tehostetuksi palveluasumiseksi sekä muutoksen vaikutuksia vanhusten toimintakyvyn tukemiseen. Tutkimus toteutettiin kesällä 2011 haastattelemalla yhteensä neljää vapaaehtoista, muutoksessa mukana ollutta hoitajaa. Tavoitteena oli tutkia, miten vanhusten asumis-palvelurakenteiden muutos vaikuttaa vanhusten toimintakyvyn tukemiseen haastatel-tavien hoitajien näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää myös, ovatko kyseisten yksi-köiden tila-, henkilökunta- ja välineresurssit riittäviä vastaamaan yksilöllisesti vanhus-ten tarpeisiin.

Tutkimuskohteina oli kaksi tämän muutoksen läpikäynyttä tehostettua palvelu-asumisyksikköä Jämsän seudulla. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tiedonke-ruumenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin parihaastatteluina.

Haastattelujen pohjalta nousseiden perusteiden mukaan voi todeta, että asumispalvelu-rakennemuutoksen seurauksena toimintakyvyn tukemisen osalta ei ollut tapahtunut konkreettisia muutoksia verrattuna aiempaan laitosasumiseen. Tähän voi vaikuttaa osaltaan se että asukaskunta on pysynyt pääosin samana ja muutos on vielä kesken. Tutkimuksen mukaan merkittävimmät muutokset ovat tapahtuneet maksukäytännöissä ja tilaratkaisuissa.

The purpose of this bachelor`s thesis was to investigate the change from institutional care to intensive service housing, and the effects of this change on supporting the functionality of the elderly inhabitants. This study was conducted in the summer of 2011 by interviewing four volunteer nurses who had experienced this change. The goal was to investigate how this change would affect the ability of the nursing staff to support the functionality of the elderly in their care. One goal was also to find out if the staff levels and facilities of service housing units were adequate to respond to the individual needs and requirements of the inhabitants.

This study concentrated on two elderly care units in Jämsä that had recently undergone the transformation from institutional living arrangements into intensive service homes. The methods of this study were qualitative – the data was collected by using themed interview conducted in pairs.

According to the results, there was no concrete change in the support of functionality associated with the new intensive service housing arrangements. This could be because the transition from institutional care was still incomplete, and because most of the inhabitants were the same. The most significant change that followed from the new arrangements was associated with the space available to the inhabitants and the financial arrangements.