Työyhteisön arvot ja työn arvostus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten työyhteisön arvot ja työn arvostus vaikuttavat työntekijöiden työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, arvioida ja kehittää työyhteisön arvoja ja työn arvostusta. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää osastonhoitajalle uudenlainen toimintapa työyhteisön toiminnan tarkasteluun ja kehittämisen työvälineeksi.

Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Aineisto kerättiin henkilökunnalta teemahaastattelulla ja synnytys- ja naistentautien klinikan lääkäreiltä sähköpostikyselyllä keväällä 2007. Lisäksi kohdeorganisaation henkilökunta tuotti kirjallista materiaalia työyhteisön pelisäännöistä ja työssä tärkeinä koetuista asioista. Teemahaastatteluun osallistui kuusi (n=6) synnytys- ja naistentautien klinikan työntekijää. Sähköpostikysely lähetettiin kymmenelle (n=10) lääkärille, joista viisi vastasi kyselyyn. Koko osaston vakinainen henkilökunta (n=28) osallistui työvuorojensa puitteissa opinnäyteprosessiin. Tutkimusaineisto analysoitiin abduktiivisella sisällön analyysillä. Analyysiyksikkönä toimi teemahaastattelurungosta tehty väljä tulkintarunko.

Tulosten perusteella keskeisemmäksi arvoksi nousi perhekeskeinen hoitotyö. Työn arvostukseen vaikuttavat työn asenteelliset tekijät, työilmapiirin merkitys, palaute, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työn taloudelliset tekijät. Arvostusta nostaa positiivinen palaute, oman ja toisten työn tuntemus sekä toisten työntekijöiden kunnioittaminen. Arvostusta laskee väheksyvä suhtautuminen työntekijöihin ja toisen työhön, huonot käytöstavat sekä erilainen tapa tehdä työtä. Lisäksi eri ammattinimikkeisiin koettiin kohdistuvan erilaista arvostusta.

Tulosten perusteella osaston toiminnan kehittäminen pitää jatkossa sitoa osaston perustehtävän ja osastonhoitajan toimenkuvan selkiinnyttämiseen sekä avoimuuden lisäämiseen. Yhteistyötä tulee lisätä lääkäreiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Toimivana työkaluna toiminnan kehittämiseen on vuosikello, jonka avulla organisaation toiminta tulee koko henkilökunnalle näkyväksi.

Tämän opinnäyteyön tuloksia voidaan hyödyntää osaston toiminnan kehittämisessä, osaston hoitotyön näkyväksi tekemisessä ja osastonhoitajan johtamistyön työvälineenä.

The aim of this thesis was to examine how the values of a working place and the appreciation of work influence nurses’ stamina and work enjoyment. The aim was to study, to evaluate and to develop the work community’s values and appreciation of work. In addition, the aim was to bring about, for the nursing ward managers, a new tool for examination and development of the work environment and its functions.

The study was done as an action research. The material was gathered from the nursing personnel in the form of a theme interview and from the medical personnel of the gynecological and obstetric unit by email enquiry in spring 2007. Additionally, the nursing personnel in question produced written material of the rules of the work community and of the matters that were valued important. There were six members of the personnel of the gynecological and obstetric unit (n=6) that took part in the theme interviews. The email enquiry was sent out to ten physicians (n=10) of whom five answered. The whole regular personnel (n=28) took part, within their shifts, to the study process. The gathered material was analysed by abductive content analysis. The unit of analysis was an interpretation scheme, which was made of the theme interview plan.

On the basis of the results the most central value is family centred nursing. The appreciation of work is influenced by attitudinal factors, the ethos of the work community, feedback, the possibility of influencing one’s work, and financial matters. Positive feedback, knowledge of one’s own and other’s work, and esteem of work companions were the valued factors. On the other hand, factors that were not appreciated were a belittling attitude towards others and their work, bad manners and a different way of working. Also, people felt that different appreciation was awarded to different professional titles.

On the basis of the results, the development of the ward’s functions should be bound, in the future, to the basic nursing task of the ward, the ward sister’s (nurse manger’s) role’s clarification and improvement of openness on the ward. Cooperation with physicians and other cooperating partners should be increased. A working tool for the development of the operation of the ward is a year clock, with which the functions of the organisation will become clearer to the personnel.

The results of this thesis can be used in the development of a ward, in making the nursing visible and as a tool of management of a word sister.